2,6 miljoonaa hupeni Pohjois-Karjalassa viikossa – Lauri Passojalta meni työpaikka sivu suun, vaikka töistä oli sovittu

Työllisyys­alueita rahoittaville kunnille palkkatuki ei ole enää kannattava tukimuoto. Sen käyttö on vähentynyt koko maassa. 

Joensuulainen Lauri Passoja löysi kiinnostavan palkkatukipaikan, mutta ilo loppui lyhyeen. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Joensuulainen Lauri Passoja oli vuoden vaihteessa toiveikkaana. Hän halusi päättää kahden vuoden työttömyysjaksonsa ja saikin myönteisen vastauksen kiinnostavasta palkkatuetusta työpaikasta pian loppiaisen jälkeen.

Ilo haihtui nopeasti, sillä työvoimavirkailija ilmoitti, että tukirahat olivat jo loppuneet.
Pohjois-Karjalassa palkkatukeen varatut 2,6 miljoonaa euroa loppuivat tammikuussa noin viikossa.

– Kuin matto olisi vedetty alta. Ei minulle tullut mieleenkään, että se olisi näin nopeasti loppunut, Passoja sanoo.

Palkkatuki on työnantajalle maksettava määräaikainen tuki. Sen voi saada, jos palkkaa alentuneesti työkykyisen tai pitkään työttömänä olleen.

Yhteiskuntatieteitä opiskellut Passoja on hakenut valtion virastojen virkoja Joensuusta. Hän olisi saanut palkkatuetusta työstä arvokasta työkokemusta, jolla erottua satojen hakijoiden joukosta. Lisäksi se olisi taannut toimeentulon kymmeneksi kuukaudeksi.

– Siinä vaihtui fiilis nopeasti euforiasta aikamoiseen potutukseen, Passoja sanoo.

Tuoreimpien tilastojen mukaan Pohjois-Karjalassa 15,8 prosenttia työvoimasta on työttömänä. Maakunta on Suomen pahimpia työttömyysalueita yhdessä Keski-Suomen kanssa.

Työllisyysalueen johtajakin yllättyi

Pohjois-Karjalan työllisyysalueella palkkatukeen oli tänä vuonna varattu vain kolmannes viimevuotisesta eli 2,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2025 rahaa oli 6,7 miljoonaa, mutta silti tuki loppui jo helmikuun puolivälissä. Nyt määrärahat ehtyivät jo ensimmäisen viikon aikana.

Työllisyysalueen johtaja Riikka Vartiainen kertoo, että tuen nopea loppuminen oli odotettavissa.

– Olisin silti veikannut, että se olisi riittänyt tätä pidempään, mutta meidän työmarkkinatilanne on niin hurja.

Vaaleatukkainen nainen sinisessa paidassa puhuu aulassa, jossa kausivaloja.
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtajan Riikka Vartiaisen mukaan työllistymiseen saa edelleen tukea, vaikka palkkatukirahat loppuivat. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Palkkatukirahat loppuivat viime vuonna alkuvuodesta monilla Suomen työllisyysalueilla. Etelä-Pohjanmaalla toimivan Kympin työllisyysalueen johtaja Aki Ruotsala kertoo, että tänä vuonna tukivaroja säästetään esimerkiksi rajaamalla palkkatukijakson kestoa.

– Tavoitteena on, että voimme myöntää palkkatukea koko vuoden ajan, hän sanoo.

Myös Pohjois-Savossa toimivalla Kuopion työllisyysalueella oli helmikuun alussa yhä palkkatukirahoja jäljellä.

Palkkatuki ei kannata

Palkkatukirahat loppuivat Pohjois-Karjalassa nopeasti myös siksi, että työllisyysalue päätti käyttää rahaa muihin tukimuotoihin.

– Palkkatuen työllistämistulokset eivät ole olleet niin vaikuttavia suhteessa rahamäärään, mitä siihen on käytetty, Vartiainen sanoo.

Tutkimusten mukaan palkkatuki auttaa työttömiä työllistymään erityisesti yksityiselle sektorille. Sen sijaan julkiselle puolelle ja järjestöihin suunnatulla palkkatuella ei juuri ole ollut vaikutusta, selviää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vuoden 2020 selvityksestä.

– Asiakas on voinut palata työttömäksi palkkatukijakson jälkeen. Se ei ole palkkatuen tarkoitus, Vartiainen sanoo.

Palkkatuki ei ole kunnille kannattava työllistämismuoto, sillä ne joutuvat maksamaan sakkomaksuja työttömyysjakson pitkittyessä.

– Monet työllisyysalueet ovatkin korvanneet palkkatukea omaehtoisella tuella, joka on sisällöltään samankaltainen. On esimerkiksi rekrylisiä, kuntalisiä, työllistymislisiä, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta.

Tilalle yksilöllistä tukea

Pohjois-Karjalassa työllisyysalue korvaa palkkatukea tänä vuonna uudella työllistämislisällä, johon on varattu noin 1,5 miljoonaa euroa.

Vartiaisen mukaan työllistämislisän ehdot ovat palkkatukea kevyemmät, joten se voidaan räätälöidä jokaisen työttömän omiin tarpeisiin. Lisäksi se kerryttää työssäoloehtoa.

– Työllistämislisän avulla voidaan miettiä aikaisempaa yksilöllisemmin, miten auttaa asiakasta työllistymään myös tuen päättymisen jälkeen, Vartiainen sanoo.

Myös Lauri Passoja toivoo työllistämislisästä apua työpaikan löytämiseen. Ensisijaisena tavoitteena hänellä on työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille.

– Jos olen vielä vuoden lopussa työttömänä, niin suunnitelmana olisi hakea opiskelemaan, hän pohtii.

Silmälasipäinen mies punaisessa pipossa ja ruskeassa takissa seisoo ulkona aurinkoisena pakkaspäivänä.
Lauri Passojan mukaan työnhaku on vaikeaa Pohjois-Karjalassa. Hakijoita on paljon, ja joukosta erottuminen on vaikeaa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Juttua varten on haastateltu myös tutkija Heikki Korpelaa VATT:sta ja johtavaa asiantuntijaa Ville Heinosta työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Uutista muokattu 5.2.2026 klo 11.35: Korjattu kohtaa, jossa puhutaan Lauri Passojan työnhausta. Hän on hakenut valtion virastojen virkoja Joensuusta, ei eri puolilta Suomea.