Presidentti Donald Trumpin ensimmäinen vuosi on takana – on aika katsoa, mitä todella tapahtui suomalaisyrityksille tulosten valossa.
- Miten ankara tulli-isku lopulta oli?
- Olivatko puheet ja uhkaukset tullejakin suurempi haitta suomalaisille yrityksille?
- Käyvätkö suomalaiset tuotteet amerikkalaisille liian kalliiksi, kun Trump puhui dollarin kurssin laskuun?
Yhdysvallat on Suomen toiseksi tärkein vientimaa Ruotsin jälkeen. Sen merkitys on kasvanut entisestään, kun kauppa Venäjälle käytännössä pysähtyi neljä vuotta sitten, mutta tähän palaamme vielä jutun lopussa.
Tällä ja viime viikolla kymmenet suomalaisyritykset ovat kertoneet viime vuoden menestyksestään. Tulokset ovat enimmäkseen parantuneet vuotta aiemmasta.
Kaikille Yhdysvaltoihin vieville tai siellä toimiville yhtiöille tullit ja niiden muutokset sekä muutosuhat ovat olleet kiperä kysymys ja suuri huolen aihe.
Tässä jutussa kerromme, miten tullit vaikuttivat Vaisalaan, Fiskarsiin, Kemiraan, Wärsilään ja Huhtamäkeen.
Tullit onnistuttiin viemään hintoihin
Nordean päästrategin Antti Saaren mukaan kalliit tullit eivät lopulta pakottaneet Yhdysvaltoihin vieviä suomalaisyhtiöitä tinkimään katteistaan. Tullien tuoma lisätaakka onnistuttiin siirtämään asiakkaille kalliimpina hintoina.
Tätä on auttanut se, että Yhdysvaltojen talous on ollut hyvässä vedossa ja asiakkailla on ollut varaa hinnan korotuksiin.
– Enemmän pitäisi olla huolissaan, jos tällainen samanlainen harjoitus tehtäisiin aikana, jolloin talouden näkymät muutenkin ovat heikot, Saari varoittaa.
Mutta tullit ovat vain yksi ongelma.
Tullien nouseminen 15 prosenttiin on iso lisätaakka EU-maiden tuotteille, mutta sen lisäksi dollari halventuminen on lähes yhtä suuri haitta.
Dollarin arvo suhteessa euroon laski vuodessa 12 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että ulkomaiset tuotteet ovat aiempaa kalliimpia amerikkalaiselle ostajalle.
Dollarin halventuminen johtuu ainakin osin Trumpista, joka on puheillaan horjuttanut luottamusta maansa keskuspankin riippumattomuuteen. Tämä on saanut sijoittajat myymään dollarisijoituksiaan.
Yhteenvetona voimme todeta, että korkeat tullit, halpa dollari ja vielä muuttuva sääntelykin aiheuttavat riesaa suomalaisyrityksille. Seuraavaksi muutama esimerkki.
Vaisala: ”Varmaa on, että tänäkin vuonna tulee yllätyksiä”
Teollisuuden ja sään mittausteknologiaa tekevälle Vaisalalle Yhdysvalloista tuli kaikesta huolimatta viime vuonna entistäkin tärkeämpi. Myynnistä jo 38 prosenttia tulee Amerikoista.
Toimitusjohtaja Kai Öistämö ei ole huolestunut Amerikka-riippuvuuden kasvusta.
– Ei, sehän on hienoa, että me menestymme markkinoilla. Olemme suunnattoman ylpeitä siitä luottamuksesta, mitä saamme meidän asiakkailta siellä.
Vaisalan ”ei ole käytännössä” tarvinnut tinkiä omista katteistaan, Öistämö sanoo.
– Olemme pystyneet siirtämään nämä tullien vaikutukset meidän asiakkaille. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, eikä siitä ole tullut mitään riitoja.
Öistämön mukaan myöskään näköpiirissä ei ole, että kysyntä olisi tulevaisuudessa hiipumassa.
Näin Öistämö kuvaa kalliiden tullien ja halvan dollarin vaikutusta:
Vuosi sitten Trumpin tulliuhkaukset hämmensivät Vaisalankin tulevaisuuden näkymiä. Käytännössä se johti siihen, että asiakkaat lykkäsivät päätöksiään. Varsinkin kevät ja alkukesä oli odottelua. Nyt tilanne on selkeämpi, kun tiedetään edes se, millaisiin asetelmiin on sopeuduttava.
Mutta turha odottaa, että kauppapolitiikan myrsky olisi laantunut.
– Varmaa on, että tänäkin vuonna tulee yllätyksiä. Tällä hetkellä on vaikeaa sanoa, mitä ne tarkoittavat, Öistämö summaa.
Fiskars – pilaavatko tullit kiinnostuksen puutarhanhoitoon?
Myös Fiskarsille Yhdysvallat ovat erittäin tärkeä vientikohde. Kaikesta myynnistä 29 prosenttia tehdään Amerikassa. Osuus laski vuodessa vain hiukan.
Myynti Yhdysvalloissa putosi alkuvuonna vauhdikkaasti, mutta loppuvuoden virkoamisen ansiosta koko vuoden lasku jäi muutamaan prosenttiin.
Mutta selkeäksi tilannetta ei voi sanoa vieläkään. Tullien lopullinen laajuus on vieläkin epäselvä ja tilanne kehittyy jatkuvasti, Fiskars sanoo tilinpäätöstiedotteessaan.
Tullit voivat iskeä Fiskarsin bisnekseen myös mutkan kautta.
Tullit voivat nostaa yleistä hintatasoa Yhdysvalloissa ja siten heikentää kuluttajaluottamusta. Tämä olisi huono uutinen yhtiölle, jonka puutarhatuotteiden ostamista voi tiukan paikan tullen lykätä, jos esimerkiksi ruokarahat uhkaavat huveta.
Kemira – kevenevätkö jätevesien puhdistusvaatimukset?
Veden puhdistamiseen ja paperiteollisuuteen kemikaaleja tekevällä Kemiralla myynnistä tuntuva osa on tullut Amerikoista. Viime vuonna osuus laski yhden prosenttiyksikön 37 prosenttiin.
Kemiralla on tuotantoa myös Yhdysvalloissa ja tämä on toistaiseksi suojannut yhtiötä uusien tullimaksujen iskulta. Korkeammat tullit tuntuvat kuitenkin siinä, että Kemiran Yhdysvaltoihin tuotujen raaka-aineiden hinnat nousivat.
Mutta ilmassa on muitakin huolia. Ympäristösääntelyn löysääminen olisi jätevesien puhdistusbisnekselle kuin kylmä suihku niskaan.
Kemira sanoo tilinpäätöstiedotteessaan, että Yhdysvaltojen liittovaltion osalta se ”seuraa ja arvioi jatkuvasti” sitä, miten sääntely muuttuu.
Nyt Kemira sanoo keskittyvänsä niihin osavaltioihin, jotka ovat sitoutuneet jätevesiensä puhdistamiseen eli Kaliforniaan, Oregoniin ja New Yorkiin.
Wärtsilä kärsii, kun kiinalaisia akkuja lyödään tulleilla
Wärtsilällä liikevaihdosta tuli dollareina toissa vuonna 32, nyt enää 29 prosenttia. Wärtsilä tekee moottoreita laivoihin, varavoimaloita ja energian varastointia.
Juuri Yhdysvaloissa varavoiman tekeminen datakeskuksille on Wärtsilälle nouseva bisnes.
Sen sijaan energian varastointibisnes on Yhdysvalloissa Wärtsilän havaintojen mukaan vastatuulessa ja se on tiukentanut kilpailua muilla markkinoilla.
Ehkä yllättäen USA:n Kiinalle asettamat kovat tullit iskevät myös Wärtsilään.
Tarjotessaan asiakkailleen uusiutuvan energian, moottorien ja akkujen yhdistelmää varavoimaksi, Wärtsilä on törmännyt kiinalaisten akkujen koviin tullimaksuihin. Akkuja tarvitaan osana energian varastointi -liiketoimintaa.
Energia varastoinnin tilauskertymä laski vuodessa peräti 60 prosenttia. Tämä lupaa ”jatkossa merkittäviä kannattavuuspaineita”, yhtiö ennakoi.
Huhtamäki – halpa dollari käy kalliiksi
Kertakäyttöastioita ja -pakkauksia tekevän Huhtamäen liikevaihdosta yli kolmannes tulee Pohjois-Amerikasta. Tämä, runsaan 35 prosentin osuus pysyi nyt edellisvuoden tasolla.
Yhtiöllä on parikymmentä tehdasta Yhdysvalloissa, siis turvallisesti tullimuurin sisäpuolella.
Mutta halvan dollarin vaikutuksilta suomalaisyhtiö ei voi paeta. Pelkästään vuoden viimeisien kuukausien osalta valuuttakurssin muutos tarkoitti useiden kymmenien miljoonien eurojen miinusta.
Suomi on USA-riippuvainen
Tullien noususta, halvasta dollarista, kauppapolitiikan sotkuista ja muuttuvasta sääntelystä huolimatta Yhdysvaltojen merkitys on Suomelle vientimaana erittäin tärkeä.
Viime vuonna Suomen viennin arvo Yhdysvaltoihin kasvoi 11 prosenttia. Vientitilastoissa jättimäisten risteilijöiden toimitukset Yhdysvaltoihin aiheuttavat säännöllisiä hyppäyksiä, mutta viime vuodet Suomen kaikesta viennistä kymmenisen prosenttia on mennyt Yhdysvaltoihin.
Nordean Antti Saari uskoo, että Trumpin hallinto ei enää avaa kauppaneuvotteluja tulleista, mutta silti epävarmuus tulee jatkumaan seuraavat kolme vuotta.
– On nähty, että presidentti Trump tykkää käyttää tullikorotuksia neuvotteluvälineenä, milloin missäkin asiassa, Saari varoittaa.
Artikkelia muokattu 16.2. klo 11.09: Vaisala on teollisuuden ja sään mittausteknologiaa tekevä yhtiö. Aiemmin jutussa yhtiötä luonnehdittiin kapeammin, sään mittalaitteiden valmistajaksi.