Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) johtaman ministeriön asettama työryhmä ei löytänyt keinoja saavuttaa 100 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä sosiaalihuollon palveluista. Heinäkuussa asetetun työryhmän loppuraportissa ehdotetaan vain noin 50 miljoonan euron edestä muutoksia sosiaalihuollon sääntelyyn ja palveluihin.
Työryhmä hakee säästöjä muun muassa kirjaamiseen keventämisestä, palveluiden yhdistämisestä ja asiakassuunnitelmien vähentämisestä. Sen tehtävänä oli löytää sellaisia säästökeinoja, joilla heikennettäisiin asiakkaiden oikeuksia ja palveluita mahdollisimman vähän.
Työryhmälle asetettu tavoite oli, että hyvinvointialueiden valtion rahoitusta voitaisiin vähentää ensin 50 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja toisella 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen. Tähän ei työryhmän mukaan päästä.
Hallituksen esitys sosiaalihuollon uudistuksista on tarkoitus antaa eduskunnalle tulevana syksynä. Työryhmän puheenjohtajana toiminut johtaja Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvasi tiedotustilaisuudessa aikataulua tiukaksi ja haasteelliseksi tämän mittakaavan uudistukselle.
Esitettyjen toimien säästövaikutukset ovat työryhmän arvioissa vielä hyvin epävarmoja. Muutoksiin liittyy myös riskejä, jotka saattaisivat heikentää asiakkaiden oikeusturvaa ja kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työryhmä esittää myös liudan muita toimia, joilla ei ole arvion mukaan välittömiä säästövaikutuksia. Raportin mukaan useista muista ehdotetuista toimista saattaisi kertyä välillisiä, pidemmän aikavälin säästöjä.
Työryhmätyöhön osallistuneet Sosnet yliopistoverkosto, Soste ja Vammaisfoorumi jättivät raporttiin eriävät mielipiteet.
Niiden mukaan lainsäädännön keventäminen raportissa esitetyllä tavalla voi johtaa palveluiden kaventumiseen, asiakasturvallisuuden heikentymiseen ja toisaalta kustannusten nousuun, jos asiakkaiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan ajoissa.
Järjestöt myös kritisoivat valmistelun tukena ollutta hyvinvointialueilta kerättyä tietopohjaa puutteelliseksi ja liian tiukkaa aikataulua. SOSTE:n mukaan voimassa olevaa sosiaalihuoltolakia valmistellut työryhmä työskenteli kolme vuotta. Nyt työryhmä työsti asiaa alle vuoden.
Palveluja heikentämällä löytyisi lisää säästöjä
Oppositio on pitkin vaalikautta syyttänyt sosiaali- ja terveysministeri Juusoa sote-leikkausten pimittämisestä. Juuri sosiaalihuollon säästöistä käytiin kipakkaa keskustelua eduskunnassa esimerkiksi vuosi sitten huhtikuussa.
Tuolloin ministeri jakoi suoraan ministeriaitiosta sosiaalihuollon säästöistä kertovia papereita häntä salailusta syyttäneille opposition edustajille.
Raportista löytyy myös poliittisesti tulenarempia ehdotuksia, mutta vasta liitteestä. Koska työryhmä ei päässyt annetuilla reunaehdoilla tavoitteeseen 100 miljoonan euron säästöistä, se valmisteli lisäksi listan mahdollisista lisäsäästötoimista, joilla tavoite voitaisiin saavuttaa.
Listalla on toimia, jotka heikentäisivät palvelujen tasoa.
Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa esitetään laskettavaksi 21 tai 22 ikävuoteen. Marinin hallitus nosti lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen. Orpon hallitus laski ikärajaa kahdella vuodella vuonna 2023.
Työryhmä korostaa, että esitetyt lisäsäästötoimet vaatisivat jatkovalmistelua ja esitetyt säästöt ovat vasta alustavia arvioita. Työryhmän mukaan osalla ehdotuksista saattaisi olla kustannuksia lisääviä vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Alatyöryhmä ehdottaa valtavia muutoksia kuntouttavaan työtoimintaan
Työryhmän rinnalla toimineen alatyöryhmän tehtävänä oli löytää 12,5 miljoonan euron säästö työllistämistä edistävistä sosiaalipalveluista, mutta ryhmä löysi 24–27 miljoonan euron edestä mahdollisia säästöjä. Alatyöryhmän ehdotuksessa tavoitesumma katettaisiin pitkälti kuntouttavaan työtoimintaan ehdotettavilla muutoksilla.
Kuntouttava työtoiminta on pitkään työttömänä olleille tarkoitettu hyvinvointialueen tarjoama palvelu, jolla pyritään parantamaan asiakkaan edellytyksiä siirtyä työmarkkinoille.
Työryhmä ehdottaa, että työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuesta säädettäisiin jatkossa pelkästään sosiaalihuoltolaissa. Tämä tarkoittaisi vammaisten työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa koskevien pykälien sekä kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain kumoamista.
Kuntouttavan työtoiminnan tilalle aiotaan perustaa ”työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden” tukipalvelu.
Suurin säästö syntyy siitä, että tilalle tulevasta palvelusta ei enää maksettaisi yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta, sillä sen tarkoitus ei ole edistää työllistymistä. Uuden palvelun toimintaan osallistumista ei siis myöskään enää tulkittaisi aktiiviajan palveluksi eli siihen osallistuminen ei oikeuttaisi jatkossa työttömyysetuuksiin.
Alatyöryhmä arvioi, että keskeinen riski on se, että pystytäänkö kuntouttavassa työtoiminnassa olleille tarjoamaan toisaalla riittäviä työllistämistä edistäviä palveluita.
– Tämänhetkisen arvion mukaan kymmenen prosenttia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista olisi toimintakykynsä puolesta kykeneviä tälläkin hetkellä osallistumaan työvoimaviranomaisen palveluihin, raportissa todetaan.
Uudistus koskisi yhteensä noin 35 000:ta kuntouttavan työtoiminnan asiakasta.
Muokkaus 11.2. kello 9.14: Päivitetty lisäsäästölistaa jälkihuollon säästöpotentiaalin osalta tiedotustilaisuudessa annettujen uusien lukujen pohjalta. Jälkihuollon ikärajan laskemisen säästöpotentiaali oli aiemmin 12–24 miljoonaa euroa, nyt 9,7–21,1 miljoonaa euroa.
Muokkaus 11.2. kello 10.28: Päivitetty lisäsäästölistaa jälkihuollon säästöpotentiaalin osalta. Luku korjattu noin 9,7–21,1 miljoonasta eurosta takaisin raportissa olevaan noin 12–24 miljoonaan euroon.
Korjaus 11.2. kello 14.26: Korjattu kuntouttavaa työtoimintaa koskevaa kohtaa. Täsmennetty, että työryhmä ehdottaa, että kuntouttava työtoiminta ei jatkuisi nykymuodossaan. Lisätty tieto tilalle tulevasta palvelusta.