Vantaan kaupunki on laatinut uudet ohjeet korruption torjumiseen. Asialla on painoarvoa, sillä korruptio on käsitteenä laaja, ja merkittävä osa siitä jää piiloon. Lisäksi juuri Vantaalta löytyy ihan viime vuosilta useita esimerkkejä kuntatason yläportailla tapahtuneesta korruptiosta.
Esimerkiksi kaupunginjohtajana toimineen Jukka Peltomäen, kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimineen Tapani Mäkisen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimineen Raimo Salminvuon oikeustuomiot mustasivat kaupungin mainetta pitkiksi ajoiksi.
Haluaako Vantaan kaupunki nyt tehdyn ohjeistuksen avulla eroon mainehaitasta, jota sille on vuosien varrella kertynyt?
Nykyisen kaupunginjohtajan Pekka Timosen mukaan tästä ei ole kyse, vaan tarkoitus on päivittää ja koota erilaisia aiempia ohjeistuksia kattavasti yhteen.
– Onhan kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa ajan saatossa ollut erilaisia tapauksia, enkä nyt tiedä, kuinka pitkä ihmisten muisti niiden suhteen on. Tällä ohjeistuksella pyritään toimimaan ennakoivasti, että ei tarvitse jatkossa selvitellä ikäviä asioita.
Huono valmistelukin voi olla korruptiota
Kuntaliiton juristin Kirsi Lambergin mukaan korruptio on käsitteenä paljon laajempi kuin usein luullaan. Esimerkiksi rakenteellista korruptiota, eli niin sanottua paikallista toimintatapaa ja hyvä veli -verkostoja ei pääsääntöisesti tunnisteta vakaviksi korruption ilmenemismuodoiksi.
– Jos katsotaan puhtaasti pelkkiä virkarikostuomioita, ei saada käsitystä kokonaiskuvasta. Ruskeat kirjekuoret eivät ole ehkä se suomalaisen korruption keskeisin ilmenemispiirre, Lamberg sanoo.
Myös Kuntaliitto on juuri päivittänyt kuntien käyttöön laaditun korruption torjumisen oppaan.
Laajan määritelmän mukaan korruptiota on myös esimerkiksi velvollisuuksien laiminlyönti ja huono johtaminen. Kaikki korruptioksi määriteltävä toiminta ei ole rikoslain mukaan rangaistavaa. Lamberg antaa esimerkkejä.
– Ei toteuteta hyvän hallinnon vaatimuksia, hyväksytään huonoa valmistelua, räätälöidään virka virkanimityksiin liittyen tai jätetään julkisuuslakia noudattamatta.
Lambergin mukaan kaiken edellä mainitun hyväksyminen edesauttaa niin sanottujen paikallisten tapojen vakiinnuttamista. Tällä hän tarkoittaa toimintakulttuuria, jossa asioita katsotaan läpi sormien, koska ”näin on ollut tapana toimia”.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa jäähallivuorojen varaamista virallisen varausprosessin vastaisesti tai vaalirahoittajien kertomatta jättämistä.
Lahjojen arvo voi olla kymppejä, ei satasia
Kunnissa sekä virka- että luottamushenkilöiden tehtäviin kuuluu erilaisia sidosryhmätapaamisia. Näihin voi kuulua illallistarjoiluja tai vaikka joululahjoja.
Missä menee sallitun raja?
Vantaa kaupunginjohtaja Pekka Timonen muistaa vanhan sanonnan, jonka mukaan kylmä leipä ja lämmin olut on ok, mutta kylmä olut ja lämmin leipä on jo asetelma, jota pitää pohtia tarkemmin.
Kyseessä on vitsi, mutta perusperiaate tulee selväksi.
– Normaaliin toimintaan kuuluu vaikkapa lounastapaaminen. Me kutsumme ihmisiä lounaalle ja meitä kutsutaan joskus lounaalle. Mutta jos syöt joka päivä lounasta jonkun yhden ja saman toimijan piikkiin, siinä on jo kyse jostain muusta kuin normaalista suhdetoiminnasta, Timonen sanoo.
Hän myös huomauttaa, että kesken hankintaprosessien ei käydä edes lounailla asianosaisten kanssa.
Pienten lahjojen vastaanottaminen on Timosen mukaan sallittua.
– Sellainen on kyllä oman ammattiurani aikana vähentynyt todella rajusti. Määritelmä on, että lahjojen pitää olla suhteellisia ja arvoltaan vähäisiä.
Timosen mukaan Vantaalla ei ole vedetty mitään yksiselitteistä euromääräistä rajaa, mutta kyse on ”ennemmin kympeistä, ei satasista”.
Kuntaliiton oppaassa puhutaan vähäarvoisista lahjoista. Oppaan mukaan yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä tai järjestöiltä ei pääsääntöisesti tule ottaa vastaan muita kuin vähäarvoisia lahjoja. Sama koskee esimerkiksi huoltajien tarjoamia lukukauden päätökseen liittyviä lahjoja esimerkiksi opettajille.
– Rikoslaissakaan ei ole euromääräistä rajaa. Nämä ovat aina tapauskohtaisia asioita, Lamberg sanoo.