Puolueiden nuorisojärjestöt ovat pyörittäneet vuosikymmenten ajan yhteistä asuntobisnestä NAL Asunnot Oy -nimisen yhtiön kautta. Viime vuosina yhtiö on kuitenkin ajautunut vakaviin talousvaikeuksiin.
NAL Asunnot on rakentanut asuntoja arava-tuella, eli käytännössä valtion takaamien lainojen avulla. Julkisen tuen vastapainoksi asunnot ovat olleet vuokrasäänneltyjä, ja niitä on pitänyt vuokrata ensisijaisesti nuorille aikuisille. Asuntoja yhtiöllä on yhteensä yli 2 200.
Ylen läpikäymistä asiakirjoista selviää, että jopa valtion takaamia lainoja NAL Asunnoille myöntänyt Kuntarahoitus on menettänyt luottamuksensa yhtiöön. Kuntarahoituksen mielipide on yhtiön kannalta tärkeä, sillä NAL Asunnot on Kuntarahoitukselle velkaa 138 miljoonaa euroa.
Kuntarahoitus on valtion, suomalaisten kuntien ja Kevan omistama luottolaitos.
Talousvaikeuksiensa takia NAL Asunnot on pyrkinyt poistamaan asuntojen arava-rajoituksia. Rajoitusten poistaminen nostaa asuntojen arvoa, mutta mahdollistaa tulevaisuudessa niiden vuokrien nostamisen markkinahintaisiksi.
Juuret 1970-luvulla
NAL Asuntojen taustalla on Nuorisoasuntoliitto NAL -yhdistys, jonka jäsenjärjestöihin kuuluvat kokoomuksen, keskustan, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton nuorisojärjestöt. Yhdistys on toiminut 1970-luvulta saakka.
Puoluekytköstensä takia NAL Asuntojen hallituksessa on ollut huomattava määrä nuoria vasemmisto-, demari-, keskusta- ja kokoomusaktiiveja, joista moni on noussut yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisiin tehtäviin. Yrityksen toimintaa ovat vuosien varrella olleet vetämässä esimerkiksi nykyinen europarlamentaarikko Jussi Saramo (2008–2018, vas.) ja kansanedustaja Hilkka Kemppi (2017–2019, kesk.).
NAL Asuntojen rahoitus- ja liiketoimintajärjestelyt ovat hyvin samankaltaiset kuin takavuosina kohujen keskellä olleella Nuorisosäätiöllä, joka niin ikään rakensi valtion tukirahojen varassa asuntoja nuorille aikuisille. Samankaltaisuuksistaan huolimatta Nuorisoasuntoliitto ja Nuorisosäätiö ovat eri toimijoita.
”Kuntarahoitus ei luota lainkaan yhtiön kykyyn jatkaa elinkelpoista toimintaa.”
Kuntarahoituksen oikeudelle antama lausunto
Vuokrausaste romahti
Nuorisoasuntoliiton liiketoiminta pyöri pitkään hyvin. Yhtiö rakensi valtion tuella vuokra-asuntoja nuorille aikuisille ja pyöritti vuokratuloilla liiketoimintaansa.
Ukrainan sodan, hintojen nousun ja nollakorkoajan päättymisen myötä NAL Asunnot ajautui lyhyessä ajassa vaikeuksiin. Vuokriin tuli korotuspaineita, mikä johti vuokralaisten kaikkoamiseen.
Kun vielä vuonna 2020 NAL Asuntojen asunnoista 96 prosenttia oli vuokrattu, viime vuonna vuokrausaste oli enää 81 prosenttia.
Kesäkuussa Kauppalehti uutisoi yhtiön pyrkineen velkasaneeraukseen. Saneerauksessa maksukyvytön yhtiö neuvottelee velkojiensa kanssa velkojen leikkaamisesta, jotta yrityksen liiketoiminta tervehtyisi ja velkojat saisivat edes osan saatavistaan takaisin.
Julkisuudessa on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että Helsingin käräjäoikeus hylkäsi saneeraushakemuksen myöhemmin. Asia ei ole ollut esillä eikä yhtiö ole siitä itse tiedottanut. Ylelle asia selvisi toimittajan kysellessä yhtiöltä rutiininomaisesti saneerausprosessin etenemisestä.
Ylen läpikäymien uusien asiakirjojen perusteella yhtiön tilanne on käynyt tukalaksi.
Käräjäoikeus piti velkasaneerausta koskevassa ratkaisussaan todennäköisenä, ettei NAL Asunnot selviäisi maksukyvyttömyydestään edes saneerauksen avulla. Lisäksi yhtiön suurimmat velkojat, Kuntarahoitus ja Valtiokonttori, vastustivat kumpikin hakemusta, mikä jo itsessään oli käräjäoikeudelle riittävä syy hakemuksen hylkäämiselle.
Oikeusasiakirjojen perusteella erityisesti Kuntarahoituksella on ollut erittäin negatiivinen näkemys NAL Asuntojen tulevaisuudesta.
”Yrityssaneeraus ei kykene tarjoamaan NAL Asunnoille käytännössä mitään muita lisäkeinoja kuin mihin se on jo turvautunut. Kuntarahoitus on jo suostunut merkittäviin joustoihin, jotka eivät ole riittäneet yhtiön taloudellisen tilanteen paranemiseen”, Kuntarahoitus on kirjelmöinyt käräjäoikeudelle.
Kuntarahoitus arvosteli kovasanaisesti NAL Asuntojen liiketoimintaa sekä yhtiön suunnitelmia tilanteen korjaamiseksi. Sen mukaan ”yhtiö on epäonnistunut toimintansa suunnittelemisessa ja mukauttamisessa”.
”Kuntarahoitus ei luota lainkaan yhtiön kykyyn jatkaa elinkelpoista toimintaa.”
Kuntarahoituksen mielestä NAL Asuntojen konkurssikin olisi ollut yrityssaneerausta parempi vaihtoehto. Yhtiön kiinteistöjen arvo on ainakin paperilla velkoja suurempi, jolloin konkurssitilanteessa velkojat saisivat kaikki saatavansa takaisin. Käytännössä kuitenkin kiinteistöjen nopea pakkomyynti voisi painaa huomattavasti niiden myyntihintoja.
Myös Valtionkonttori vastusti velkasaneerausta samoin perustein.
Toimitusjohtaja: Keskusteluja jatketaan
NAL Asuntojen toimitusjohtajana vuodesta 2024 työskennelleen Anna Kulkin mukaan yhtiön tilanne on hieman parantunut kesän saneeraushakemuksen jälkeen. Kulkin mukaan yhtiö on tehnyt vuodesta 2024 lähtien toimenpiteitä tilanteensa parantamiseksi.
– Niiden vaikutukset alkavat hiljalleen näkyä, Kulkki kertoo.
Kulkin mukaan yhtiö ei ole toistaiseksi myynyt asuntojaan. Hän ei kommentoi asuntojen nykyistä vuokrausastetta tai mahdollisia tulevia myyntisuunnitelmia. Yhtiön viime vuoden tilinpäätös ei ole vielä valmistunut.
Kulkin mukaan yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua velkojiensa kanssa. Hänen mukaansa rahoittajien luottamusta yhtiön liiketoimintaan on saatu kesän jälkeen palautettua.
Kuntarahoituksen asiakasratkaisujen johtaja Aku Dunderfelt vahvistaa, että aktiivinen vuoropuhelu tilanteen ratkaisemiseksi on jatkunut. Hän ei kommentoi velkaneuvottelujen tämänhetkistä tilannetta pankkisalaisuuteen vedoten.
Talousvaikeuksiensa takia NAL Asunnot on hakenut asunnoilleen vapautusta arava-rajoituksista. Ylen omien tietojen mukaan NAL Asunnot oli jo kesällä hakenut vapautusta yli 300 asunnolle ja ainakin useimmissa tapauksissa myös saanut sen.
Kaikista arava-rajoituksista vapauttaminen nostaisi NAL Asuntojen oman arvion mukaan sen kiinteistöomaisuuden arvoa 23 miljoonalla eurolla. Arava-rajoituksista vapautuminen tekee asunnoista arvokkaampia, sillä niistä voi tällöin pyytää markkinahintaista vuokraa.
Kulkin mukaan NAL Asunnot ei arava-rajoitusten purkamisesta huolimatta ole nostanut yhdenkään omistamansa kohteen vuokratasoa markkinahintaiseksi. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole myöskään suunnitelmia vuokrien markkinaehtoistamisesta.
Nykymuotoinen toiminta tulossa tiensä päähän
Toistaiseksi yhtiön jokapäiväinen arki toimii. Akuutteja vaikeuksia on helpottanut se, että Kuntarahoitus ja Valtionkonttori myönsivät yhtiölle huomattavia lyhennysvapaita vuoteen 2027 saakka.
Talousvaikeuksien lisäksi poliittiset päätökset vaikuttavat yhtiön toimintaan. Erityisryhmien asumisen tukijärjestelmiä on ajettu Suomessa alas.
”[NAL Asunnot] on tunnistanut, että nuorisoasumisella ei nykymuotoisena ole pitkäaikaisia toimintaedellytyksiä johtuen muun muassa valtion tukemaan asuntotuotantoon tehdyistä periaatteellisista muutoksista”, yhtiö totesi käräjäoikeudelle saneeraushakemuksensa käsittelyn yhteydessä.
Kulkin mukaan yhtiö pohtii parhaillaan omaa tulevaisuuttaan, mutta strategiatyö on yhä kesken.
Oikaisu 23.2. klo 19.28: Toisin kuin osassa jutusta aiemmin kerrottiin, Kuntarahoitus ei kanavoi valtion lainarahaa, vaan valtion takaamaa lainarahaa. Lisäksi 26.2. täsmennetty hallintoa kuvaavaan grafiikkaan mainittujen yhtiöiden olevan tytäryhtiöitä (eivät välttämättä kaikki 100 prosenttisesti omistettuja) ja että grafiikassa on listattu jäsenistä vain valtakunnalliset jäsenet.