Koillis-Syyriassa sijaitseva al-Holin leiri vaihtoi omistajaa tammikuussa, ja tuhannet ihmiset pakenivat kaaoksessa eri suuntiin.
Osa paenneista on terroristijärjestö Isisin taistelijoiden perheenjäseniä. Kukaan ei tiedä varmasti, missä he nyt ovat – osa on saattanut suunnata Eurooppaan.
Leirillä oli vielä alkuvuodesta kymmenkunta suomalaista, joista suurin osa lapsia. Heidänkin kohtalonsa on nyt epäselvä.
Al-Hol on ollut yksi maailman kiistanalaisimmista leireistä. Viimeisen vuosikymmenen ajan sinne on sullottu lähes satatuhatta ihmistä. Heidän joukossaan on myös eurooppalaisia, jotka lähtivät terroristijärjestön perässä Syyriaan.
Tässä jutussa käydään läpi al-Holin pakolaisleirin keskeisimmät vaiheet.
1991: Sota synnyttää leirin
YK:n pakolaisjärjestö perustaa al-Holin leirin vuonna 1991 Koillis-Syyriaan, noin 15 kilometrin päähän Irakin rajasta.
Leiri vastaanottaa irakilaisia pakolaisia, jotka pakenevat Persianlahden sotaa.
Leiri otetaan käyttöön myös vuosikymmen myöhemmin, Irakin sodan aikana vuonna 2003.
2014: Isis julistaa kalifaatin
Vuonna 2014 ääri-islamistinen terroristijärjestö Isis kasvaa ja valtaa alueita Irakissa ja Syyriassa. Lopulta Isis hallitsee aluetta, jossa on miljoonia ihmisiä. Se julistaa perustaneensa islamilaisen kalifaatin.
Seuraavien vuosien aikana terroristijärjestö onnistuu houkuttelemaan kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia Syyriaan ja Irakiin – myös Euroopasta ja Suomesta.
2016: al-Hol avataan uudestaan
Al-Hol avataan taas vuonna 2016, kun Isisin-vastaiset operaatiot yltyvät Irakissa ja Syyriassa.
Tuhannet Irakin siviilit lähtivät etsimään rajan yli turvaa Syyriasta. Vuosien 2016–2018 välillä leiriin virtaa suuri määrä myös Syyrian sisäisiä pakolaisia.
On mahdotonta sanoa, kuinka suuri osa heistä kannattaa Isisiä.
2019: Isis romahtaa
Isisin vastainen sota alkoi. Koillis-Syyrian kurdijohtoiset joukot taistelivat terrorijärjestöä vastaan Länsiliittouman, käytännössä Yhdysvaltojen, tuella.
Keväällä 2019 Isisin viimeinen linnake Baghouz kukistuu. Kurdien johtama SDF ottaa leirin haltuunsa.
Leiriin viedään valtava määrä Isis-terroristien perheenjäseniä ja ihmisiä alueilta, jotka vapautettiin Isisistä. Monet olivat asuneet alueilla, ja jääneet miehityksen alle.
Väkimäärä kasvaa räjähdysmäisesti vajaasta 10 000 ihmisestä yli 73 000:een vain muutamassa kuukaudessa. Leirin turvallisuustilanne romahtaa.
Leiriin suljetaan myös Isis-taistelijoiden kanssa naimisissa olleita naisia ja heidän lapsiaan.
Miehityksen alle jääneitä päästettiin pois, kun ihmisiä haastateltiin ja tilanteeseen saatiin selkoa.
Isis-perheitä ei päästetty pois leiriltä.
Väkiluku on huipussaan – paikasta tulee yksi maailman suurimmista ja vaarallisimmista leireistä.
Annex: leiri leirin sisällä
Al-Holin leirille perustetaan niin sanottu annex-osasto. Se on aidattu ja tarkoitettu ulkomaalaisille Isis-taistelijoiden perheille. Joukossa on eurooppalaisia, pohjoisamerikkalaisia, keskiaasialaisia. Myös suomalaisia.
Annexiin sijoitetaan yli 10 000 ihmistä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rigths Watchin mukaan aidatussa lisäosassa olot ovat huonommat kuin muualla leirissä. Ihmisten liikkumista rajoitetaan ankarasti.
Olosuhteet al-Holin leirillä ovat hirveät ja alkeelliset. Aavikolla kesät ovat kuumia ja hiekka pöllyää.
Talvella telttaleirissä taas on jäätävän kylmä. Kuvassa luminen leiri helmikuussa 2020.
Väkivalta ja murhat al-Holissa ovat tavallisia. Vesi- ja sanitaatio-olosuhteet ovat huonot. Leirissä syntyy tautiepidemioita.
2019–2020 Suomi ja Haavisto-kohu
Suomessa al-Holista tulee poliittinen kriisi, joka repii hallitusta. Leirillä on suomalaislapsia, joiden äidit matkustivat Isis-alueelle.
Vuonna 2019 ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) yrittää saada Isis-taistelijoiden perheenjäseniä kotiin. Haaviston epäillään tehneen prosessissa virkarikoksen, mutta lopulta syytteitä ei nosteta.
Helmikuuhun 2026 mennessä Suomi on kotiuttanut 36 suomalaista leiriltä, kertoo ulkoministeriö.
Väkiluku laskee – hitaasti
Vuosien 2020–2024 aikana leirin väkiluku laskee hitaasti, ja maat kotiuttavat kansalaisiaan.
Euroopassa käydään keskustelua siitä, aiheuttavatko kotiutetut ”Isis-vaimot” turvallisuusuhan. Osa heistä joutuu oikeuden eteen muun muassa terrorismisyytteistä.
Ylen toimittaja Antti Kuronen tapasi vuonna 2019 suomalaisnaisia al-Holin leirillä. He ovat vakuuttaneet olevansa syyttömiä.
Kuronen teki Ulkolinja-dokumentin Vuosi al-Holissa kolmesta vierailustaan leirille.
Vuosi al-Holissa
Vuonna 2022 leirillä arvioidaan olevan noin 57 000 ihmistä, joista puolet on alle 12-vuotiaita. Vuonna 2025 väkiluku on pudonnut 41 000:een.
2024: Assadin hallinto romahtaa
Diktaattori Bašar al-Assadin hallinto Syyriassa romahtaa. Assad pakenee, ja valtaan nousee entinen al-Qaidaan kuulunut jihadisti Ahmad al-Šaraa.
Vallankaappauksen jälkeen Syyrian siirtoajan hallinto on hakenut ratkaisua Koillis-Syyrian autonomisen alueen haltuun ottamiseksi. Kurdit saaneet sen hallintaansa vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana.
Alkuvuonna 2026 al-Šaraa alkoi vallata aluetta sotilaallisesti. Sen myötä myös al-Hol pian romahtaa.
Tammikuu 2026: Leiri hajoaa kaoottisesti
Tammikuun 20. päivänä leiri vaihtaa omistajaa. Kurdijohtoinen SDF vetäytyy, ja Syyrian hallinto ottaa sen haltuunsa.
Sen jälkeen tuhansia ihmisiä pakenee leiriltä ja hajaantuu hallitsemattomasti eri suuntiin. Leirille jää vain murto-osa, ja heitä on siirretty pois vielä helmikuun aikana.
Viranomaiset ovat pitkään pelänneet tapahtunutta. Ulkoministeriön mukaan leirillä oli vielä alkuvuodesta kymmenkunta suomalaista, joista suurin osa lapsia.
Heidän kohtalonsa on nyt epäselvä.
Koska leirin romahtaminen on ollut kaoottista, kukaan ei oikein tiedä, minne paenneet ovat suunnanneet.
Osan arvellaan menevän kotiseuduilleen, osan Pohjois-Syyrian alueille, ehkä Turkkiin. Osa suuntaa mahdollisesti pidemmälle Eurooppaan.
Al-Holin leiristä ei kohta ole jäljellä muuta kuin tyhjät teltat.
Jutun lähteinä on käytetty Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyypän haastattelua, ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerin haastattelua Ylen aamusta 19.2. sekä ihmisoikeusjärjestöjen raportteja.