Puolustukseen liittyvän tiedon avoimuutta pitää tarkastella kriittisesti, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.).
Taustalla on pelko siitä, että Venäjä pyrkii hyödyntämään länsimaiden avoimuutta.
– Tämä on tasapainoilua avoimuuden ja sen välillä, että emme paljasta kriittisiä haavoittuvuuksia mahdolliselle viholliselle.
Esimerkiksi päätöksiä puolustustarvike- ja asekaupoista pitäisi Autton mukaan salata enemmän kuin nyt tehdään.
Hänen mukaansa Suomen puolustustarvikevienti toisaalta lähettää maailmalle viestin, että Suomessa on puolustusteollista osaamista. Samaan aikaan asehankintapäätökset ovat signaali siitä, mitä Suomella ei ole.
Venäjä on hyödyntänyt hyökkäyssodassaan Ukrainan sotilastietoja, sanoo sotatieteiden dosentti ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Ilmari Käihkö. Venäjä on jo vuoden 2014 Donbassin sodasta saakka selvittänyt, ketkä ovat palvelleet Ukrainan asevoimissa tai vapaaehtoispataljoonissa.
Autto ja Käihkö eivät näe, että Suomessa olisi vastaavaa ongelmaa.
Suomessa valtaosa miespuolisesta väestöstä on joka tapauksessa reserviläisiä. Yksittäisten reserviläisten tunnistaminen ei ole niin merkityksellistä kuin Ukrainassa, jossa asevelvollisuus ei ole ollut niin laajamittaista kuin Suomessa.
Avoimuus parantaa maanpuolustustahtoa
Puolustusvoimien avoimuutta edustavat listat puolustusvoimien reservin ja kantahenkilöstön ylennyksistä.
– Riski näiden tietojen väärinkäyttämisestä on mielestäni pienempi kuin niiden kannustava vaikutus maanpuolustustahtoon, kansanedustaja Heikki Autto toteaa.
Sekä Autto että Ilmari Käihkö painottavat, että mahdollinen tietojen salaus tulisi kohdistaa ensisijaisesti Puolustusvoimien kantahenkilökuntaan ja ylimpään johtoon.
Heillä voi olla erityistehtäviä, jotka eivät ole helposti korvattavissa. Siksi heidän tunnistettavuutensa voisi olla suurempi riski.
– Ainakin kotiosoitetieto on tärkeä suojata, Autto toteaa.
Myös reservissä on ihmisiä, jotka ovat saaneet pitkän koulutuksen vaativiin tehtäviin.
– Reserviläisiä on onneksi niin paljon, että meitä riittää täyttämään reserviläisille suunnatut tehtävät, Autto toteaa.
Venäjä ”suodattaa” ukrainalaisia
Venäjä on pyrkinyt kaikin voimin venäläistämään miehittämiään alueita Ukrainassa. Vastarinnan kitkemiseksi Venäjä on pyrkinyt etsimään entisiä sotilaita tai ukrainalaisia nationalisteja.
– Heillä voisi olla halua ja kykyä vastustaa venäläistämistoimenpiteitä, Ilmari Käihkö kertoo.
Venäjän mielestä epäilyttäviä ukrainalaisia siviilejä on kerätty niin kutsutuille suodatusleireille, joissa heitä kuulustellaan ja heidän taustansa tutkitaan kyselemällä vaikkapa naapureilta, onko henkilö epäilyttävä.
– Katsotaan vaikka, millaisia tatuointeja ihmisillä on. Esimerkiksi sitä, onko heillä Ukrainan kansallissymboleja.
