Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on noussut Suomessa ennätyslukemiin. Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) väkivaltatyön palveluissa autettiin lähes 12 000 ihmistä.
Vielä vuosikymmenen alussa apua lähisuhdeväkivaltaan haki alle 8 000 henkilöä vuodessa.
Ilmiö on havaittu myös Seinäjoen turvakodissa. Asiakkaiden määrä kasvoi viime vuonna kymmenillä verrattuna edellisvuoteen ja turvakoti oli täpötäynnä 57 vuorokautta.
– Se on paljon enemmän kuin edellisvuonna tai koskaan aikaisemmin, toteaa Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tumelius.
Seinäjoen turvakodissa vietettiin viime vuonna myös ennätysmäärä asumisvuorokausia. Niitä kertyi 3 600, mikä on yli tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tätä selittää etenkin se, että asiakkaat viettivät siellä entistä pidemmän aikaa. Aiemmin turvakodissa oltiin viikko tai kaksi, nyt keskimäärin 16 vuorokautta.
– Perheiden ongelmat ovat entistä monimutkaisempia ja niiden selvittelyyn menee aikaa. Toisaalta pitkä turvakotijakso kertoo siitä, että asiakas sitoutuu väkivaltatyöskentelyyn eikä palaa huonoihin oloihin, mikä on hyvä asia, Tumelius sanoo.
Seurusteluväkivalta näkyy avopalveluissa
Seurusteluaikana tapahtuvaan väkivaltaan haetaan apua entistä useammin.
Vielä muutama vuosi sitten seurusteluväkivaltaa kokeneita nuoria oli ensi- ja turvakotien auttamispalveluissa vain vähän. Viime vuonna yli 400 13–21-vuotiasta haki apua seurustelu- tai muuta lähisuhdeväkivaltaa koettuaan.
– Nuorimmat avunhakijat ovat 15-vuotiaita ja lähes kaikilla on rikosprosessi käynnissä, sanoo Satakunnan ensi- ja turvakoti ry:n kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maritta Illman.
Ensi- ja turvakotien liitossa arvioidaan, että seurusteluväkivalta näkyy heidän palveluissaan myös siksi, että nuoria on tavoitettu aiempaa tehokkaammin ja avun hakemisen kynnys on madaltunut. Viime vuonna ETKL järjesti turvallisen seurustelun työpajoja yli 2 000 nuorelle.
– Seurusteluväkivallan torjunta on keskeinen tapa ehkäistä myöhempää lähisuhdeväkivaltaa, toteaa Väkivallattomuuden tukijat -hankkeen projektipäällikkö Ilona Mäki.
Paikalle mieluummin ennemmin kuin myöhemmin
Turvakotiin mennään silloin, kun kotona on väkivaltaa. Usein tilanne on jatkunut huonona jo kauan, mutta kotona sinnitellään pitkään. Väkivalta voi olla fyysistä, kuten lyömistä, potkimista tai kuristamista. Se voi olla myös seksuaalista, henkistä tai taloudellista.
Jo uhka väkivallasta riittää turvakotiin lähtemiseen.
– Sillä voidaan estää vakavampaa väkivaltaa tai jopa perhesurmia, huomauttaa Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tumelius.
Seinäjoen turvakodissa on seitsemän huonetta, joissa asiakkaat voivat majoittua. Ketään ei käännytetä pois, vaikka huoneet olisivat täynnä, vaan vaihtoehtoja kartoitetaan muualta maasta.
– Meillä on ajantasainen tieto asiakastilanteesta jokaisesta turvakodista. Katsomme, missä on tilaa ja etsimme sopivan paikan asiakkaalle.
Turvakodissa vietetyn jakson jälkeen suuri osa asiakkaista jatkaa avopalvelujen parissa. Tarjolla on muun muassa turvakodin kriisi- ja väkivaltatyön yksikön sekä vertaistuen palveluita.