MOSKOVA Venäläiset asiantuntijat ovat viime päivinä pohtineet Iranin sodan vaikutuksia Venäjään ja venäläisiin.
Jo muutaman päivän jälkeen on selvää, että länsimaiden pakotteista kärsivät venäläiset joutuvat kokemaan merkittäviä seurauksia, jotka ovat heidän kannaltaan sekä hyviä että huonoja.
Yle seurasi aiheesta järjetettyjä tiedotustilaisuuksia Venäjän johtavan uutistoimiston RIA Novostin tiloissa ja kokosi keskeisimmät havainnot.
1. Öljyn hinnan nousu piristää taloutta
Öljy on nyt kalleimmillaan kesän 2025 jälkeen. Hinnan odotetaan myös pysyvän korkeana niin kauan kuin sotatoimet jatkuvat Iranissa.
Se hyödyttää raaka-aineiden kaupasta riippuvaista Venäjän taloutta. Venäjän tämän vuoden budjetti on rakennettu sen varaan, että valtion kaikista tuloista öljyn ja maakaasun osuus olisi noin kolmannes ja että venäläisen Urals-öljyn barrelihinta olisi 59 dollaria.
Urals-öljy maksoi vielä viime viikolla noin 57–59 dollaria barrelilta, mutta hinta nousi nopeasti Yhdysvaltain ja Israelin hyökättyä Iraniin.
Torstaina Urals kävi jo yli 70 dollarissa.
– Niin kauan kuin Hormuzin salmi Persianlahdella on suljettuna, hinta voi nousta. Eikä Yhdysvallat todennäköisesti aseta uusia pakotteita, joten näkymät venäläisen öljyn menekille ovat suotuisat, taloustieteiden yliopiston HSE:n energia-asiantuntija Vjatšeslav Kulagin arvioi Ylelle.
Kulagin kommentoi asiaa tarkemmin alla olevalla videolla.
Kulagin näkee tilanteessa myös yllättävän poliittisen hyödyn Venäjälle.
Maa on pitänyt hyökkäyssodan aikana yllä kauppasuhteita kaikkiin Lähi-idän maihin sekä Intiaan ja Kiinaan.
Myös Israel on lisännyt venäläisen öljyn ja maakaasun ostamista.
– Venäjä voisi jopa ottaa poliittisen roolin konfliktin ratkaisemisessa, koska tällä hetkellä sillä on keskusteluyhteys kaikkien alueen maiden kanssa, Kulagin sanoo.
2. Matkustaminen ulkomaille on vaikeutunut lisää
Venäläisten ulkomaanmatkailu on viime vuodet suuntautunut pääosin Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan.
Tärkeimmiksi lentoliikenteen solmukohdiksi ovat muodostuneet Istanbul Turkissa sekä Arabiemiraattien Dubai ja Abu Dhabi.
EU-maihin matkusti viime vuonna vain noin puoli miljoonaa venäläistä. Määrä on vähäinen hyökkäyssotaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna.
Lähes 24 000 venäläistä turistia oli torstaina jumissa Arabiemiraateissa ja sen lähialueilla. Lisäksi Malediiveilla ja Aasian maissa oli noin 8000 kotimatkaa Arabiemiraattien kautta odottavaa venäläistä.
Lähi-idässä asuu pysyvästi paljon venäläisiä tai venäläistaustaisia, pelkästään Israelissa noin 1,3 miljoonaa.
Venäjän matkailuteollisuusliiton apulaisjohtaja Dmitri Gorin kertoo Ylelle, että pitkittyessään ongelma kasvaa suureksi. Kaikista venäläisten tekemistä ulkomaanmatkoista kolmannes kulkee Arabiemiraattien kautta.
Pakotteet ovat sulkeneet Venäjän kansainvälisen pankkijärjestelmän ulkopuolelle, joten matkatoimistot eivät saa perittyä korvauksia perutuista lennoista.
Gorin ennustaa, että Istanbulin merkitys Venäjän lentoliikenteessä korostuu lisää. Venäläiset saattavat suunnata lähiaikoina entistä enemmän myös Kiinaan ja Keski-Aasiaan.
– Kiinalaiset lentoyhtiöt ovat jo vahvistaneet asemiaan markkinoillamme. Lisäksi naapurivaltiot Armenia, Georgia, Uzbekistan ja Azerbaidžan saavat yhä enemmän venäläisiä matkustajia, Gorin sanoo.
3. Venäjä punoo uusia Ukraina-suunnitelmia
Venäjä ja Iran tekivät tammikuussa 2025 strategisen kumppanuussopimuksen, joka sisältää keskinäisen aseavun.
Financial Timesin mukaan maat solmivat hiljattain 500 miljoonan euron kaupasta, jossa Venäjä toimittaa Iranille 500 Verba-laukaisuyksikköä ja olkapäältä ammuttavia ohjuksia.
Iran on ostanut Venäjältä muun muassa Su-35-hävittäjiä ja Mi-28 -taisteluhelikoptereita. Venäjä on puolestaan hankkinut Ukrainassa tarvitsemiaan drooneja Iranista.
Presidentti Vladimir Putin tuomitsi Iranin ajatollah Ali Khamenein surmaamisen ”kyyniseksi moraalin ja kansainvälisen lain rikkomukseksi.”
Muuten Venäjä on pysytellyt sivussa tapahtumista.
Uutiskanava Al-Jazeeran haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Venäjä hakee nyt uusia suunnitelmia sotaan Ukrainassa.
Yhdysvallat ei aio enää toimittaa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä Ukrainalle, koska niitä tarvitaan nyt Lähi-idässä.
Ukraina on pystynyt torjumaan niillä Venäjän ballistisia ohjuksia.
– Meillä oli vaikeuksia jo ennen sotaa, ja on suuri todennäköisyys, että tilanne muuttuu nyt hankalammaksi, kenraaliluutnantti Ihor Romanenko Ukrainan asevoimista sanoo Al-Jazeeralle.
Korjattu 5.3. klo 21.12: Öljyn hinta on nyt korkeimmillaan kesän 2025 jälkeen, ei kesän 2024. Öljyn hinta oli viime viikolla noin 57–59 dollaria barrelilta, ei noin 40 dollaria barrelilta.