Suomen naisten jalkapallomaajoukkueella on ollut viime päivät aikaa häivyttää tappion karvaan kalkin makua. Vierasottelusta Portugalista ei ollut kotiintuomisia, sillä kotijoukkue osui kahdesti lisäajalla.
Lauantaina Helsingissä on edessä hyvin erilainen ottelu, sillä vastassa on Latvia. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan rankingissa sijalla 23 oleva Helmarit on ottelussa valtava ennakkosuosikki. Latvia majailee rankingissa sijalla 107.
– Tulee hetkiä, että he joutuvat pelaamaan syvällä. Sitten tullaan siihen, miten ne tilanteet ratkaistaan, päävalmentaja Marko Saloranta sanoo.
Näissä hetkissä Suomi ei esimerkiksi viime vuonna Kansojen liigassa aina löytänyt ratkaisuja vahvan ennakkosuosikin asemassa. Esimerkiksi Valko-Venäjää vastaan Helmarit jäi maalittomaan tasapeliin.
– Pystymme tulemaan keskeltä, pystymme tulemaan laidoilta. Pystymme varmasti tuottamaan tilanteita riittävästi, mutta miten täytämme maalintekoalueet ja miten ne käytämme? Viime kevään Kansojen liigassa hallitsimme selkeästi pelejä, mutta emme joissain peleissä kauheasti olleet boksissa tai vaarallisilla paikoilla.
– Meillä on jokaisella yksilölläkin vastuu tuoda jotain peliin eikä karata pelin kuvasta. Toivottavasti saamme hyviä onnistumisia, keskikenttäpelaaja Eveliina Summanen toteaa.
Hyökkäyspäässä joukkue todella kaipaisi onnistumisia. Edellisen kerran Helmarit on tehnyt ottelussa enemmän kuin yhden maalin viime toukokuussa.
Portugali-pelistä kysymysmerkkejä
Portugali on avauspelin voiton myötä lohkovoiton kannalta kuskin paikalla. Tasapisteissä keskinäisten otteluiden maaliero ratkaisee. Suoraa kisapaikkaa ei lohkosta ole voittajallekaan tarjolla, vaan kolme parasta pääsevät jatkokarsintaan.
MM-kisapaikka vaatisi jatkopeleissä ainakin kahden otteluparin voittamista. Vähintään toisessa näistä vastustaja tulisi olemaan Helmareita paperilla merkittävästi vahvempi.
Minkälaiseen suuntaan Helmareiden pelaamista ollaan siis viemässä MM-unelmaa ajatellen?
– Haluamme olla puolustamisessa tosi aggressiivisia. Sitä ei ihan alkua lukuunottamatta näkynyt Portugali-pelissä. Se oli meiltä heikko suoritus, Saloranta myöntää.
– Hyökkäyspelissä meidän pitää pystyä hitaaseen ja nopeaan rytmiin. Ne ovat isoimmat jutut. Pieniä viilauksia aiempaan nähden on tehty ja pohja on olemassa.
Marraskuun harjoitusotteluissa Belgiaa ja Itävaltaa vastaan Helmareilta nähtiin viitteitä aiempaa suoraviivaisemmasta hyökkäyspelistä. Portugali-ottelu jätti hyökkäämisen suhteen kysymysmerkkejä.
– Viimeisen kolmanneksen puolustaminen oli hyvää, mutta kaikki muu jäi matkan varrelle. Meillä oli pallon kanssa isoimmat vaikeudet kolmeen ja puoleen vuoteen, Saloranta sanoo.
Suomi menetti Portugalissa palloja nopeasti eikä kyennyt juurikaan pidempiin hyökkäyksiin. Pallonhallintaprosentti ei itsessään ole avain onneen, mutta jäi pitkään aikaan pienimpään lukemaan, 30:een.
Salorannan mukaan tietoiset pelilliset valinnat eivät ole ohjaamassa Suomea vähäisemmän pallonhallinnan suuntaan.
– Emme olisi millään tavalla halunneet, että puolustamme ja puolustamme ja iskemme muutaman kerran nopeasti vastaan. Olemme nähneet, että tuolla tavalla parhaita joukkueita vastaan todennäköisyydet saavuttaa tuloksia ovat aika minimaalisia pelaajilla, jotka meillä ovat käytössä, Saloranta toteaa.
– Emme ole mitenkään pyrkineet eroon aktiivisesta pallonhallinnasta. Ei missään tapauksessa, koska siinä on yksi joukkueen vahvuuksista ja pystymme sitä kautta hyökkäämään myös nopeasti.
Latvia-ottelun kokoonpanosta Saloranta vihjaa joillekin pelaajille uudenlaisia vastuita.
– Meillä on vähän sellaisia virityksiä, että pelaajat eivät varsinaisesti ole ihan samoissa rooleissa olleet.
Suurta ennakkosuosikin asemaa tehostaa vielä pelipaikka. Helmarit ei ole nimittäin hävinnyt Töölön jalkapallostadionilla liki kahdeksaan vuoteen.