Kajaani juhlii rinta rottingilla syntymäpäiviään. Kainuun pääkaupunki ei ole suostunut luovuttamaan, vaikka väkiluku vähenee ja väki vanhenee. Päinvastoin, sanoo Kajaanin kulttuurijohtaja Minna Tuunainen.
– Aina asiat eivät ole helppoja, mutta mehän ei anneta periksi. Mennään eteenpäin, olipa vaikeata tai vähän helpompaa.
Tuunaiselle Kajaani on rakas kaupunki, sillä hän on kasvanut Kajaanissa. Opiskeluiden jälkeen hän on palannut kotiseudulleen.
Ulkopuolelta katsottuna Kajaani ei välttämättä eroa muista samankokoisista kaupungeista.
Kajaanin historiikin vuosilta 1977–2012 juhlavuoden kunniaksi kirjoittanut joensuulainen Jaana Juvonen ei tuntenut juurikaan kaupunkia ennen työnsä aloittamista.
– Mukava pikku kaupunki, mistä löytyy edelleen kaikki, mitä ihminen tavalliseen elämänsä tarvitsee, ja jopa enemmänkin.
Juvonen epäili aluksi, että ei saisi kokoon tilattua 400 sivua, mutta joutui lopulta tiivistämään tekstiä.
– Ei ihan niin pieni kylä siis sittenkään. Valtavasti kehitystä on tapahtunut.
Entinen maastohiihtäjä ja nykyinen liikuntatieteiden tohtori Olli Ohtonen pitää itseään paljasjalkaisena kajaanilaisena ja kainuulaisena, vaikka kävikin syntymässä Helsingissä. Ohtonen eli lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kajaanissa 80- ja 90-luvulla. Hiihtopiireissä ja koulussa syntyneet ystävyyssuhteet kantavat miestä edelleen.
– Osa kavereista on Kajaanissa, osa on ympäri Suomea. Ystäväpiiri, mikä hitsautui yhteen yläastella ja lukiossa, sen kanssa on pidetty yhteyttä jatkuvasti senkin jälkeen.
Ohtoselle kotikaupunki on tarjonnut hyvät eväät elämään.
– Kajaani on tarjonnut hyvät siivet, hyvät lähtimet, semmoisen maanläheisen ajattelutavan. Samalla se on kannustanut menemään eteenpäin ja tavoittelemaan omia unelmia.
Ohtonen antaa kotikaupungilleen myös vinkin, millä pärjätä tulevaisuudessakin.
– Pitäisi huolehtia, että nuorille on koulutuspaikkoja. Sitä kautta saadaan osaavaa työvoimaa helpommin tälle alueelle. Yritysten kannalta liikenneyhteyksien pitää olla todella hyvät, jotta tänne on helppo tulla ja täältä on helppo lähteä liikkeelle.
Ikävä kotiin
Kajaanista lähtijöihin kuuluu myös palkittu näyttelijä Satu Tuuli Karhu. Opiskelu ja ammatti vei Karhun pääkaupunkiseudulle.
– Tänne on jatkuva koti-ikävä, aina on ihana tulla käymään. En tiedä missä olisin, jos en olisi saanut niin hyviä eväitä elämään ja työelämään Kajanista.
Paluumuutto on Karhun mielessä vahvana, mutta sen aika ei ole ihan vielä.
– Olen kumppanilleni jo nyt tehnyt selväksi, kun ja jos ja toivottavasti perheenlisäystä tulee, niin minä synnytän Kajaanissa. Se on aivan selvä homma.
Tuore kulttuurijohtaja Minna Tuunainen ei kauaa mieti, millaiset synttärijuhlat Kajaanissa pidetään 150 vuoden päästä.
– Kaupunki ei tule kuolemaan eikä väki tule täältä loppumaan. En usko lentäviin autoihin, mutta kaikenlaista muuta kivaa varmasti tänne kehittyy.