Pölli naapuriltasi poro, pistä paloiksi ja pataan. Jos rikostasi ei näe kukaan, et todennäköisesti jää siitä ikinä kiinni. Poropoloinen on luultavasti jo pihveinä pakastimessasi ennen kuin kukaan edes huomaa sen kadonneen.
Porovarkaus on helppo rikos, myös poliisin mielestä – ja todella hankala tutkia.
Viimeisen parin vuoden aikana poliisilla on ollut tutkinnassaan kuitenkin useita porovarkausjuttuja Lapissa. Osa niistä on ollut jo julkisuudessa, osa ei.
Huhti-toukokuun vaihteessa Lapin käräjäoikeus käsittelee juttukokonaisuutta, jossa kolmea henkilöä syytetään törkeästä varkaudesta ja törkeästä väärennöksestä. Kyse on lukuisista porovarkauksista, jotka sijoittuvat Paistunturin paliskunnan alueelle Utsjoella.
Jutun tutkinta sai alkunsa, kun paliskunnasta löydettiin useita poroja, joiden korvamerkit oli muutettu.
Asianomistajia eli muita poronomistajia jutulla on yli 20. Epäillyt ovat esitutkinnassa ainakin osittain myöntäneet teot.
Keskusrikospoliisin ensimmäinen porojuttu
Toinen, vielä edellistä isompi tapaus on edelleen tutkinnassa.
Kyseessä ei ole mikä tahansa pikku porovarkaus, vaan näin laajaa rikosvyyhteä tutkii ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella myös keskusrikospoliisi (KRP).
Jutussa on Ylen tietojen mukaan epäiltynä useita henkilöitä useista eri paliskunnista. Epäiltynä on myös omassa yhteisössään johtoasemassa olevia ihmisiä.
Epäillyssä rikosvyyhdessä varastettuja poroja on teurastettu ja myyty eteenpäin Pohjois-Suomessa jo vuosikausia.
Ylen tietojen mukaan poliisi on epäillyt, että varastettua, teurastettua lihaa on myyty eteenpäin myös paikallisissa vähittäistavarakaupoissa Suomessa ja Norjassa.
Rikosnimike rekisteröimättömän lihan myynnissä on terveysrikos. Lapin käräjäoikeuden mukaan syyte pohjoissuomalaista kauppiasta kohtaan ehti vanhentua, sillä haastetta ei saatu toimitettua ajoissa.
Vilpillinen meno on poliisin mukaan jatkunut jo yli vuosikymmenen, ellei jopa pidempään.
Epäillyn rikoksen tekoaika on ajoitettu vuoden 2015 alusta viime vuoden kesäkuun alkuun. Poliisi tiedotti tuolloin tehneensä yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa useita kiinniottoja ja kotietsintöjä Inarin, Utsjoen ja Näätämön alueella.
Rikosnimikkeitä esitutkinnassa ovat olleet muun muassa epäilty törkeä rahanpesu, törkeä varkaus ja törkeä metsästysrikos.
Harva ilmoittaa poliisille
Tähän asti porovarkaudet ovat olleet poliisin mukaan osittain piilorikollisuutta.
Yhdessä paliskunnassa voi olla tuhansia poroja. Kun vapaana kulkeva poro katoaa, omistaja ei välttämättä huomaa sitä pitkään aikaan. Kun katoaminen on huomattu, siitä on harvemmin saatettu ilmoittaa poliisille.
– Ihmiset saattavat ajatella, että on turha ilmoittaa poliisille, jos ei ole tietoa, kuka tekijä on eikä anastettua omaisuutta eli sitä poroa enää löydy, Lapin poliisilaitoksen rikosylikomisario Pälvi Suokas sanoo.
Porovarkauksia ei ole myöskään ilmoitettu poliisille, koska kyse on ehkä ollut vanhasta ”maan tavasta” hoitaa tällaisia asioita osallisten välillä ilman viranomaisia.
– Joukossa voi olla myös erilaisista asioista tai tapahtumista johtuvaa koston kierrettä, Suokas sanoo.
Keskusrikospoliisin nyt tutkinnassa oleva laaja rikosvyyhti alkoi paljastua, kun poliisi kiinnostui ilmiöstä, ”maan tavasta” ja aloitti paljastavan tutkinnan. KRP:n mukaan juttu on laajuudessaan erityinen.
Tutkinnan aikana on tehty Ylen tietojen mukaan muun muassa runsaasti takavarikkoja, kotietsintöjä sekä käytetty hyväksi telekuuntelua. Pelkkää esitutkintamateriaalia on tähän asti kertynyt jo liki 1 000 sivua.
Jo kerrottujen rikosnimikkeiden lisäksi esitutkinnassa viitataan Ylen tietojen mukaan muun muassa porojen eläinrääkkäyksiin, petovahinkokorvausten väärinkäyttöön ja porojen omistajuuden sekoittamiseen. Keskusrikospoliisin mukaan jutun tutkinta on edelleen kesken.
Moni pelkää ristiriitoja
Myös tilastot kertovat siitä, kuinka hankalia tutkittavia porovarkaudet ovat poliisille ja kuinka ne ylipäänsä jäävät usein ilmoittamatta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lapin poliisilla on ollut tutkittavanaan yhteensä vain 26 poroihin liittyvää varkautta. Puolet näistäkin tutkinnoista on keskeytetty. Yleinen syy tutkinnan keskeytyksellä on, ettei esimerkiksi tekijää ole saatu tietoon. Vain kuusi tapausta on edennyt syytteeseen. Toisaalta tilastot eivät ole täysin aukottomia, suoraa rikostermiä ”porovarkaus” ei poliisin tilastoissa ole.
Aivan viime aikoina ilmitulleiden porovarkauksien määrä kertoo Suokkaan mukaan poliisin oman paljastavan tutkinnan lisäksi myös yleisestä ilmapiirin muutoksesta.
– Kun on tullut ilmi poliisin tutkimia isoja porovarkausjuttuja, ehkä myös ihmisille välittyy usko, että näitä voidaan selvittää ja poliisi on niistä kiinnostunut, Suokas sanoo.
Samaan aikaan yhteiskunta myös porotaloudessa on muuttunut. Aiemmin moni on pienissä yhteisöissä vaiennut peläten mahdollisia seurauksia ja ristiriitoja.
Toisaalta vanha vitsi kertoo hyvin pohjoisessa pitkään vallinneesta asenteesta.
Se kertoo tarinan poromiehestä, joka tarjosi naapurilleen porokeittoa. Vieras toteaa, ettei ole koskaan syönyt omaa poroa. Tähän isäntä vastaa: ”Vaan nytpä söit.”
Muokkaus 25.3.2026 kello 13.57, poistettu videosta ilmaisu, että krp tutkisi porovarkauksia ensimmäistä kertaa. Lisätty tekstiin, että krp tutkii näin isoa porovarkausvyyhteä ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella.