Kunnanjohtajiksi on ennätyksellisen vähän hakijoita. Joissakin kunnissa virkaa hakee vain muutama ihminen.
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan hakijamäärät ovat vähentyneet 2000-luvulla kolmanneksella.
Hakijamäärät vaihtevat kuitenkin suuresti. Esimerkiksi Luumäellä virkaa tavoitteli 46 hakijaa ja Kajaanissakin lähes 40. Lappajärvellä hakijoita oli 21 ja Varkaudessa 14. Polvijärvellä uusi kunnanjohtaja löytyi vasta jatketun hakuajan jälkeen.
Avoinna olevia kunnanjohtajan virkoja tavoittelee Kuntaliiton mukaan keskimäärin 12 hakijaa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että hakijamääriin vaikuttavat esimerkiksi kunnan sijainti, koko ja maine, palkkaus sekä se, kuinka monta kunnanjohtajan paikkaa on samaan aikaan haettavana.
– Kunnan taloudellinen tilanne, päätöksentekokulttuuri ja keskusteluilmapiiri vaikuttavat myös päätökseen paikan hakemisesta.
Monet kunnanjohtajat ovat olleet nykyisessä virassaan vasta vähän aikaa, mikä osaltaan vähentää hakemusten määrää. Pekola-Sjöblomin mukaan uusien johtajien on usein vaikea hakea muualle.
– Haut ovat julkisia, jolloin nimen julkitulo voi aiheuttaa epäluottamusta nykyisen kunnan kuntapäättäjissä.
Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen jäsen, Heinäveden kunnanjohtaja Maarika Kasonen pohtiikin, että hakijoiden määrää voisi kasvaa, jos esimerkiksi haun ensimmäinen vaihe ei olisi julkinen.
Kuntajohtajat ovat vaihtuneet kunnissa 2020-luvulla useammin kuin aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa valittiin peräti 49 uutta kunnan- tai kaupunginjohtajaa.
Grafiikka näyttää, kuinka monta kunnan- tai kaupunginjohtajan valintaa Suomessa on tehty vuosittain.
Yleisin syy kunnanjohtajan vaihtumiseen on edellisen johtajan siirtyminen toiseen tehtävään.
– Kuntajohtajat eivät enää koe, että kyseessä on eläkevirka, vaan he haluavat edetä uralla ja hakea myös muita haasteita, Pekola-Sjöblom toteaa.
Toiseksi yleisin syy vaihtumiseen on eläköityminen. Osa kuntajohtajista irtisanoutui epäluottamuksen vuoksi joko omasta aloitteestaan tai valtuuston päätöksellä. Näin kävi esimerkiksi Rääkkylässä helmikuussa.
Kuntien taloudelliset vaikeudet eivät houkuttele hakijoita
Mervi Pääkkö aloitti maaliskuussa kunnanjohtajana Polvijärvellä, jossa on noin 4 000 asukasta. Hän työskenteli aiemmin kolme vuotta kunnanjohtajana Etelä-Karjalan Parikkalassa, joka on saman kokoinen kunta.
Pääkkö haki Polvijärvelle, kun kunta jatkoi hakuaikaa. Hakijoita oli lopulta 19.
Vaikka Polvijärvellä on talousvaikeuksia, Pääkköä kiinnosti yhteisöllisyys, tekemisen meininki ja kunnan suuret investoinnit.
Pääkkö arvelee, että kunnanjohtajien virat eivät enää houkuttele hakijoita kuten ennen, sillä kunnan palveluiden järjestäminen on nykyisin taloudellisesti vaikeaa.
Varkauden kaupunki ei yllättynyt vähäisestä hakijamäärästä
Varkaudessa, jossa on noin 20 000 asukasta, etsitään parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa Joonas Hännisen tilalle.
Hänninen siirtyy Rovaniemen kaupunginjohtajaksi. Hän ehti toimia Varkaudessa vain neljä vuotta.
Hakijoita virkaan oli 14, mikä ei yllättänyt Varkauden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Pulliaista. Edelliselläkin kerralla hakijoita oli saman verran.
– Pettyneitä emme olleet, tämä oli suhteellisen odotettua. Rekrytointifirmat tekivät kovasti töitä.
Pulliaisen mukaan hakijoiden määrään saattoivat vaikuttaa kaupungin aiemmat talousvaikeudet. Nyt kaupungin talous on hänen mukaansa huomattavasti parantunut.
Pienessä Tervon kunnassa toinen haku vähään aikaan
Tervon noin 1 400 asukkaan kunnassa johtajat ovat vaihtuneet tiuhaan.
Nykyinen kunnanjohtaja Lari Tiikasalo ehti olla virassa neljä vuotta ennen kuin hänet valittiin Kuopion kaupungin lakiasiainpäälliköksi. Edellinen kunnanjohtaja Seppo Niskanen oli tehtävässä vain kaksi vuotta.
Kuntajohtajiksi hakee nykyisin paljon ihmisiä myös kunta-alan ulkopuolelta. He eivät aina tunne riittävästi kuntapuolen työtehtävien määrää. Lisäksi valtiolta on siirtynyt kunnille paljon uusia vastuita.
– Todellisuus on aika työntäyteinen, ja se saattaa tulla monelle yllätyksenä, Tiikasalo sanoo.
Tiikasalon mukaan yksi syy lyhyisiin työsuhteisiin kunta-alalla voi olla se, että moni ei ole tottunut työskentelemään poliittisen päätöksenteon keskellä.
Pienen kunnan johtajilta odotetaan paljon
Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas on Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja. Hän tietää, että pienessä kunnassa johtajalta odotetaan paljon.
– Jos kukaan muu ei ole hoitanut jotakin asiaa, niin odotetaan, että kunnanjohtaja ratkaisee sen, Ahokas toteaa.
Hän on huomannut, että kunnanjohtajaksi haetaan nykyisin aiempaa kirjavammalla taustalla ja hakijoilla on vähemmän kunta-alan kokemusta kuin ennen. Nuoria hakijoita ei juuri ole, mikä Ahokkaan mukaan voi johtua tehtävän julkisuudesta.
Muokkaus 20.3.2026 klo. 9.33: Grafiikan otsikkoa täydennetty