Takuueläkettä saava vammainen teologian maisteri: Haastan Suomen oikeuteen, jos suunniteltu eläkemuutos toteutuu

Monet vähimmäiseläkkeitä eli kansaneläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt ovat nyt huolestuneita, pelästyneitä ja jopa raivoissaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdittu, tarvitaanko Suomessa enää kahta vähimmäisturvaa tarjoavaa järjestelmää, kun kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille on jo loppunut.

Kansaneläke ja takuueläke voitaisiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan yhdistää, ja pidentää samalla asumisaikavaade yhtenäiseksi kansaneläkkeen kanssa. Nyt täyden takuueläkkeen voi saada kolmen vuoden jälkeen – jatkossa ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua.

Yle pyysi aiemmin takuu- ja kansaneläkettä saavilta kommentteja suunniteltuun eläkkeiden yhdistämiseen.

Yle on ollut yhteydessä henkilöihin, joiden kommentteja on tässä jutussa käytetty. Yle ei julkaise heidän nimiään, koska artikkelissa käsitellään heidän terveystietojaan. Henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa ja Yle on myös nähnyt heidän eläkekuittejaan ja sairausdokumenttejaan.

Auttajasta autettava

Toisesta EU-maasta noin 20 vuotta sitten perheineen Suomeen muuttanut teologian maisteri toimi lähtömaassaan pappina. Tänne hän tuli töihin vaikeavammaisten henkilöiden avustajaksi. Unelma pappisvirasta eli, kun kansalaisuuskin varmistui.

Kohtalo puuttui kuitenkin peliin vuonna 2009.

Liikuntavammaista miestä tuolista nostaessa tapahtui äkillinen kiertoliike, joka vaurioitti alaselkää ja polvea. Vahinkojen vakavuus jäi tuoreeltaan selvittämättä.

– Työt piti hoitaa, vaikka oli kipeä. Niin toimittiin entisessä kotimaassanikin, hän sanoo.

Vasta noin puolen vuoden kuluttua hän pääsi hoitoon ja polvileikkaukseen. Kiputilat kuitenkin pahenivat. Eri vaiheiden jälkeen auttajasta tuli autettava – hän joutui pyörätuoliin.

Nyttemmin hänen filosofian maisteri vaimonsa on 53-vuotiaan miehensä omaishoitaja. Perhe asuu Itä-Suomessa.

Hän saa nyt työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä 998 euroa kuukaudessa.

– Pärjäämme koko perheen voimin, hän sanoo.

Avaa kuvien katselu

Hän on kuitenkin laskenut, että jos vähimmäiseläkkeet yhdistetään ja maassaoloehto pitenee, se tarkoittaisi tulojen selvää laskua.

– Minut pakotettaisiin hakemaan toimeentulotukea. Kuukausittainen hakemusrumba kuormittaisi valtavasti ja pahentaisi etenevää sairauttani.

Hänen mukaansa eläkemuutoksen ei pitäisi huonontaa vammaisten ja vakavasti sairaiden elämää, koska heillä ei ole mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan palaamalla työelämään.

Hän katsoo myös, että eläkeuudistus lisäisi eriarvoisuutta ja tekisi, Suomen passista huolimatta, maahanmuuttajista kakkosluokan kansalaisia.

Poiskaan ei voi enää lähteä.

– Perhesiteet ovat täällä, ja lapset yliopistossa ja lukiossa.

Pahinta voisi olla se tunne, että Suomi hylkää hänet.

– Jos eläkemuutos toteutuu ja vaikuttaa minuun niin kuin pelkää, minulle ei jää mitään muuta mahdollisuutta kuin viedä asiani EU:n ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi EU:n tuomioistuimen ratkaisuun, jossa Unkarin valtio joutui maksamaan vammaisetujen rajuista leikkauksista korvauksia vammaisille kansalaisilleen.

Paluumuuttajan painajainen

Varsinais-Suomessa asuva 63-vuotias leskirouva lähti 25-vuotiaana Saksaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin, missä hän teki 30 vuoden uran kiinteistönhoitajana. Miehen kuolema sai hänet palaamaan Suomeen 57-vuotiaana.

– Ostin asunnon ja menin hoitoalan töihin. Kaikki sujui mukavasti.

Hän tiesi, ettei amerikanvuosilta kertynyt eläkettä, mutta hän kuvitteli työskentelevänsä Suomessa 70-vuotiaaksi.

Sitten kohtalo puuttui hänenkin elämäänsä.

– Vain parin vuoden kuluttua jouduin työttömäksi ja sairastuin. Verisyöpähoidoissa on käyty jo pari vuotta.

Hoitojen ajan hän sai määräaikaisesti työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä yhteensä 992 euroa kuukaudessa.

Nyt hän saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

Mutta eläkepäivät huolettavat.

– Jos takuueläke putoaisi uudistuksessa tuloista pois, olisi syötävä loput säästöt ja myytävä asunto, hän sanoo.

Leskirouva toivoo, että hallitus ottaisi huomioon paluumuuttajien tilanteen.

– Voihan joku sanoa, että olen tehnyt vääriä valintoja, mutta tietyssä vaiheessa mitään ei ole enää muutettavissa.

Yhdistämistä suunnittelemaan erillinen ryhmä?

Sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistetaan, että muutos voisi iskeä juuri edellä mainittuihin tapauksiin.

– Asumisaikavaade iskisi samalla lailla takuueläkkeenä myönnettyyn työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeeseen. Muutosta ei myöskään voisi ulottaa vain maahanmuuttajiin vaan myös paluumuuttajiin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho.

Mahdollisen yhdistämisen aikatauluun on Siika-ahon mukaan vielä liian varhaista ottaa kantaa.

– Yhdistäminen vaatii laajaa selvittelyä. Hallitus saattaa esimerkiksi perustaa jo riihessä selvitysryhmän miettimään yhdistämistä seuraavia hallitusneuvotteluita silmällä pitäen.