On varhainen aamu Kotkassa asunnottomien yömajassa.
Tomppa siemailee pöydän ääressä kahvia. Jussi heräilee viereisestä huoneesta.
Tomppa ja Jussi ovat viettäneet yön helmikuussa Kotkan keskustaan avatussa tilapäisessä hätämajoituspaikassa. Nukkumaan mahtuu neljä ihmistä kerrallaan. Avautumisen jälkeen yhtenäkään yönä tupa ei ole ollut tyhjä.
Kun kello tulee seitsemän, Tompan ja Jussin on lähdettävä. Jussi laittaa kengän paljaaseen jalkaan.
Miesten nimet on muutettu, koska juttu käsittelee heidän terveystietojaan ja he ovat haavoittuvassa asemassa asunnottomuuden ja päihteiden käytön takia.
Kotkassa asunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi. Viime vuoden aikana ilman pysyvää asuntoa olevien määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi edellisvuodesta.
Toisin kuin suuremmissa kaupungeissa, 50 000 asukkaan Kotkassa asunnottomilla ei juuri ole öisin paikkaa mihin mennä. Hätämajoitus avautui talvella vain muutaman kuukauden kokeiluna.
Käytännössä asunnottomaksi joutuva päätyy taivasalle. Edes kauppakeskus tai rautatieasema ei ole öisin avoinna.
Tomppa nappaa mukaansa muovipussin, jossa ovat tärkeimmät tavarat. Rinkka ja yksi kassi on säilössä Sininauhan tiloissa väliaikaisesti.
Tomppa suuntaa ostamaan kahvin marketista. Kuppi kädessä hän kävelee keskustan katuja kunnes pääsee kirjastoon kahdeksalta.
Päihde- ja asunnottomuustyötä tekevän Sininauhan kohtaamispaikka aukeaa yhdeksältä. Siellä Tomppa pääsee syömään aamupuuron ja soittamaan sosiaalityöntekijälle, jolta hänen täytyy joka päivä kysyä lupaa mennä yömajaan yöksi.
On stressaavaa alkaa heti aamusta miettiä, minne menee seuraavaksi yöksi.
Tomppa
Iltapäivällä Tomppa aikoo suunnata Kohtaamisten keittiöön, jossa vapaaehtoiset järjestävät maksuttoman ruokailun. Toisinaan hän käy uimahallissa peseytymässä. Sinne hänellä on kaupungilta saatu vapaalippu.
– Ei tarvitse hiippailla minään perkeleen ympäristökatastrofina.
Kotkassa oli viime vuoden lopulla 80 asunnotonta, joista Tomppa arvioi tuntevansa noin 60.
– Ja lisää tulee koko ajan. Juuri pari päivää sitten sain tietää, että kaveri sai häädön. Tuskin saa uutta kämppää ihan heti.
Videolla Tomppa kertoo, miten asunnottomuuden lisääntyminen näkyy kadulla.
Asunnottomuus on kasvanut Suomessa nyt toista vuotta peräkkäin. Tämä selviää valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken tammikuisesta raportista.
Määrällisesti asunnottomia on eniten suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä. Kotkassa asunnottomuus lisääntyi suhteellisesti eniten.
Väärät valinnat johtivat asunnottomuuteen
Tomppa aloitti syksyllä korvaushoidon. Sitä ennen hän oli käyttänyt amfetamiinia 30 vuotta lähes päivittäin. Ilman aineita hän oli vain silloin, kun istui vankilassa.
Siviilissä Tomppa ei ole tehnyt päivääkään töitä. Hän on viittä vaille valmis laivakokki. Pari kuukautta ennen valmistumistaan hän jäi kiinni amfetamiinin hallussapidosta. Huumausaineiden käyttö esti työskentelyn merillä.
– Lopetin koulun siihen paikkaan. Mikä oli tyhmästi tehty.
Kun A-klinikka lopetti tukiasunnot vuonna 2019, Tomppa joutui luopumaan koirastaan. Asuntotilanne synkkeni, ja Tomppa koki jääneensä tyhjän päälle. Nyt hän on ollut ilman pysyvää kotia lähes vuoden.
Yömaja tuo turvaa Kotkassa
Maaliskuun loppuun mennessä yömajassa on nukuttu lähes sata yötä.
Yömajan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että on lämmin ja turvallinen paikka nukkua, A-klinikan Mikko Utecht kertoo.
Sisälle pääsee myös päihtyneenä, mutta järjestyshäiriöitä ei ole ollut. Yömajan toiminta päättyy 11. toukokuuta.
On ihan kova juttu, että yömaja saatiin edes kokeiluksi. Onneksi on edes kesä tulossa.
Tomppa
Hyvinvointialue käynnistää neuvottelut toiminnan jatkosta.
Tilastot näyttävät, että tarvetta on. Ratkaisu tehdään kevään ja kesän aikana.
Tarja Mäntynen on aikuisten sosiaalipalveluiden tulosaluejohtaja Kymenlaakson hyvinvointialueella.
– Todellakin toivon, että yömaja saadaan seuraaville pakkasille.
Mäntynen ei pidä yömajatoimintaa kuitenkaan kestävänä ratkaisuna. Hänen mielestään jokaisella pitäisi olla mahdollisuus pysyvään kotiin.
Asunnottomuuskierteestä on vaikea päästä pois
Hyvinvointialueen Tarja Mäntynen on nähnyt jo pidemmän aikaa, että maakunnassa on paljon työttömyyttä, päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia. Kaikki ne kasvattavat riskiä joutua asunnottomuuskierteeseen.
– On hirvittävän vaikea saada uutta asuntoa, jos asunnon menettää maksamattomien vuokrien ja häiriökäyttäytymisen vuoksi.
Tilanne on ristiriitainen, sillä Kymenlaaksossa on Mäntysen mukaan asuntoja tyhjillään, mutta asunnottomat eivät niitä saa. Sekä vuokra-asuntoyhtiöt että yksityiset vuokranantajat valikoivat vuokralaisen tarkkaan. Hyvinvointialueen Tarja Mäntynen sanoo, että vuokra-asuntoyhtiöiden linjat ovat tiukentuneet.
Kuntien perustuslaillinen velvollisuus järjestää asuntoja kaikille kuntalaisilleen tuntuu menettäneen merkityksensä
Tarja Mäntynen
Sosiaalitoimi tarjoaa taloudellista tukea vuokriin, mutta sekään ei aina riitä.
– Joskus tilanne on se, että rahallakaan emme saa heille asuntoa, Mäntynen sanoo.
Tompalla on ollut edellisen kerran asunto vajaa vuosi sitten. Hän ei kuitenkaan voinut asua siellä, koska se oli hänen mukaansa homeessa.
– Kun kama vetää miestä eikä mies kamaa, niin siinä kävi niin ettei saanut sanottua asuntoa irti.
Asunnosta kasaantui vuokrarästejä pari tonnia. Uutta asuntoa on vuokravelkojen vuoksi vaikea saada. Tomppa majaili ystävänsä luona, kunnes tämä menehtyi äkillisesti ja Tomppa päätyi kadulle.
– Tuli äkkitilanne, että frendi kuoli ja mun kamat lähti kaatopaikalle, niin siitä lähtien tämä on ollut sellaista kitumista.
Hän soittaa kaikkien enintään 500 euroa maksavien vuokra-asuntojen perään. Seinä nousee vastaan kerta toisensa jälkeen, kun käy ilmi, että häneltä on jäänyt aiemmin vuokria maksamatta.
Asunnottomuudestaan Tomppa syyttää itseään ja sanoo, että huumeet ovat vääristäneet maailmansa.
– Minä olen narkannut pääni siihen kuntoon, etten osaa hoitaa asioitani.