Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut kuluvan vaalikauden pohjalukemiin, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on lähes tasan vuosi aikaa.
Sekä pääministeri Petteri Orpon johtama kokoomus että valtiovarainministeri Riikka Purran perussuomalaiset menettivät kannatustaan Ylen huhtikuun kannatusmittauksessa.
Orpon hallituksen neljää puoluetta äänestäisi tällä hetkellä 37,9 prosenttia suomalaisista. Luku on historiallisen matala: Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli loppukaudellaan vielä vähemmän suosittu, mutta taustalla oli perussuomalaisten hajoaminen.
Orpon johtaman kokoonpanon epäsuosiolle voikin hakea vertailukohtaa 1990-luvun lamavuosilta. Esko Ahon (kesk.) neljän puolueen porvarihallituksen yhteenlaskettu kannatus oli 37,8 prosenttia joulukuussa 1994, jolloin työttömyysaste oli 16,6 prosenttia. Ahon hallitus jäi historiaan jyrkistä julkisten menojen leikkauksista.
Kokoomus on Orpon puheenjohtajakauden aikana kulkenut lähes poikkeuksetta vaalivoitosta toiseen, mutta nykyisillä lukemilla se olisi matkalla kohti selkeää vaalitappiota. Kyselyn suosituimman puolueen SDP:n etumatka on 6,7 prosenttiyksikköä. Ero tosin kaventui huhtikuussa, sillä SDP menetti kannatustaan hieman kokoomusta enemmän.
- Kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat Kohti vaaleja -ohjelman suorassa tentissä Ylellä tänään kello 21.05. Tenttiä ennen käydään läpi tulevan vaalikamppailun asetelmat poliitikkojen ja asiantuntijoiden voimin kello 20.
Lopullisia johtopäätöksiä tulevien vaalien suhteen ei näillä numeroilla kannata kuitenkaan vielä tehdä. Asetelma ehtii muuttua paljonkin, kuten vuoden 2023 eduskuntavaalien kokemukset kertovat.
Vuotta ennen vaalipäivää eli huhtikuussa 2022 silloinen pääministeripuolue SDP oli kyselyiden kakkospaikalla 17,9 prosentin kannatuksella. Asetelma oli päinvastainen kuin nyt: suurimmalla oppositiopuolueella kokoomuksella oli 6,2 prosenttiyksikön tukeva johto, ja perussuomalaiset oli takamatkalla.
Vaalipäivään mennessä SDP:n kannatus kasvoi hallitusvastuusta huolimatta kaksi prosenttiyksikköä ja kokoomuksen laski yli kolme, mutta Orpon johtama puolue säilytti silti kärkipaikkansa.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin kehotti vaalien alla keskittämään ääniä demareille, jottei oikeisto voittaisi. Hallituskumppani, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson joutui nielemään taktisen äänestämisen vauhdittaman vaalitappion.
Tuolloin elettiin toki toisenlaisia aikoja kuin nyt. Venäjä oli juuri hyökännyt täydellä voimalla Ukrainaan, ja Suomi päättänyt liittyä sotilasliitto Natoon. Energian hinnat olivat lähteneet hyökkäyksen seurauksena nousuun juuri kun talous oli toipumassa koronan aiheuttamasta iskusta.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien äänestyskäyttäytymisestä tehtiin jälkikäteen laaja tieteellinen tutkimus. Professori Mikko Mattila kirjoitti raporttiin osion siitä, miten taloustilanne vaikutti äänestäjien valintoihin.
Tutkimuksen mukaan 52 prosenttia äänestäjistä, jotka kokivat Suomen taloustilanteen parantuneen, äänesti hallituspuolueita. Suomen taloustilanteen aiempaa huonommaksi kokeneista vain 37 prosenttia äänesti hallituspuolueita.
Mattilan johtopäätös oli, että taloustilanteella voi olla vaikutusta ihmisten äänestyspäätöksiin. Taloudesta olivat huolissaan etenkin perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat, ja molemmat puolueet nostivat kannatustaan.
Silti myös SDP onnistui nostamaan kannatustaan edellisistä vaaleista pääministeriasemastaan huolimatta. Mattilan mukaan talouden vaikutus äänestyspäätöksiin oli vaaleissa lopulta pieni, ja sen erottaminen muista tekijöistä on vaikeaa.
Tästä pääsemme takaisin kevään 2027 vaalien asetelmiin. Suomen talouskasvu on ollut olematonta tai heikkoa Orpon hallituskauden ajan. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut samaa tahtia kuin työttömyysaste on noussut.
Luvattu talouskasvu on antanut odottaa itseään. Kasvunäkymiä ovat heikentäneet Ukrainan sota, kauppasota, kuluttajien varovaisuus ja lopulta Hormuzinsalmen liikenteen pysähtyminen Yhdysvaltain hyökättyä Iraniin.
Hyökkäys käänsi bensiinin ja dieselin hinnan Suomessakin nousuun samaan tapaan kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan neljä vuotta aiemmin.
Tuolloin perussuomalaiset oli oppositiossa, ja painosti hallitusta bensan hinnan noususta. Nyt perussuomalaiset on hallituksessa, ja altistunut opposition kritiikille. Etenkin keskusta on muistuttanut perussuomalaisia vaalipuheista, joissa äänestäjille lupailtiin euron bensiiniä.
Maaliskuussa bensiinin hinta siis nousi ja perussuomalaisten kannatus laski. Alamäki selittää valtaosan hallituspuolueiden yhteenlasketusta kannatuslaskusta.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vaati toimia bensan hinnan alentamiseksi. Puheenjohtaja Purra on torjunut tukitoimet liian kalliina.
Orpon hallituksen puolueiden vaalinäkymien avainhenkilö on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Jos hän jatkaa sotaansa Irania vastaan keskiviikkona julistetun kahden viikon tulitauon jälkeen ja öljyntuotannon häiriöt jatkuvat, Suomen jo alkanut talouskasvu voi ottaa takapakkia.
Perussuomalaisille bensan hintaa suurempi kysymys on se, saako puolue sohvalle vetäytyneet kannattajansa liikkeelle vaaleissa. Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa tämä on onnistunut, sillä puolue on tehnyt vaalipäivää edeltävän vuoden aikana usean prosenttiyksikön loppukirin.
Vuosi on pitkä aika odottaa vaaleja. Talous ei ratkaise, mutta vaikuttaa.
Voit ladata yllä olevasta painikkeesta Ylen puoluekannatusmittausten tulokset vuodesta 1994 lähtien csv-muodossa (vain selaimesta, ei sovelluksesta).
Korjaus 9.4.2026 kello 8.20: Korjattu leipätekstistä kohta maaliskuun kannatusmittaus huhtikuun kannatusmittaukseksi.
Korjaus 10.4.2026 kello 14:30 Korjattu virheellinen tieto, että kokoomus olisi Orpon johdolla matkalla kohti ensimmäistä vaalitappiota.