Kemiläinen Jukka, 55, maksaa lainoistaan kymmenien tuhansien eurojen korkoa tuomioistuimen virheellisen käytännön takia.
Eikä hän ole ainoa.
Saman käytännön takia arviolta kymmenen tuhannet suomalaiset ovat maksaneet EU:n direktiivien laittoman korkeiksi määrittelemiä korkoja.
Tästä syystä käräjäoikeuksien käsittelyyn pulppuaa nyt jopa vuosikausia vanhoja velkomusjuttuja, jotka on jo kertaalleen käräjäoikeuksissa ratkaistu.
Pääasiassa kyse on vanhoista pikavippiveloista, joissa yksityishenkilö riitauttaa allekirjoittamansa pikavippisopimuksen jälkijättöisesti.
Riitauttaminen on mahdollista, sillä käräjäoikeudet eivät ole alun perin hoitaneet tehtäviään lain edellyttämällä tavalla. Suurinta osaa vanhoista velkomustuomioista ei ole myöskään ikinä annettu kantajan taholta virallisesti tiedoksi, joten valitusoikeus jutuista ei ole ikinä katkennut.
Yle ei kerro Jukan henkilöllisyyttä, koska kyse on yksityishenkilön taloustiedoista.
Pikavippejä 90 000 euron edestä
Kun juttu riitautetaan oikeudessa, asianomistaja saa mahdollisesti jo maksamansa korkokulut takaisin. Isommissa pikavipeissä kyse voi olla tuhansista euroista.
Näin on myös kemiläisen Jukan kohdalla.
Jukalla on vanhoja pikavippilainoja maksettavanaan noin 90 000 euroa. Velat kertyivät vajaat 10 vuotta sitten, kun Jukka menetti hyväpalkkaisen työnsä. Muita töitä löytyi, mutta huomattavasti huonommalla palkalla. Menot ja kulut olivat silti ennallaan.
– Sitä otti yhden lainan, jotta selviytyy jostain toisesta. Kun siitä lainasta meneekin yhtäkkiä 200 prosentin korko, en maksanutkaan muuta kuin korkoja, Jukka kertoo.
Jukka laskee maksaneensa lainaksi ottamansa summan jo ainakin kertaalleen. Silti korkoa kertyvää velkaa on edelleen noin 30 000 euroa.
Lakia ei ole tulkittu
Tuomioistuinten olisi pitänyt EU-oikeuden mukaan valvoa, että pikavippifirmat noudattavat lakia. Sen sijaan velat on saatettu hyväksyä massana ilman tarkistusta.
Kun velka menee perintään ja edelleen ulosottoon, käräjäoikeus ratkaisee asian summaarisena eli riidattomana asiana, yleensä toista osapuolta kuulematta. Normaalisti velkomusasiat käsittelevät käräjäsihteerit, eivät tuomarit.
– Käräjäsihteerien tehtävänä on tarkistaa vain tekniset asiat, esimerkiksi että perintäkulut eivät ylitä 50 euroa. He eivät tulkitse lakia eivätkä arvioi, onko velka ylipäätään laillinen, Lakiyritys Takaisinperinnän yrittäjä, Olli-Matti Korhonen sanoo.
Jukka sai tuhansia euroja takaisin
Jos luoton laillisuutta ei ole arvioitu, perusteet valitukselle ovat Korhosen mukaan selkeät.
Myös Lapin käräjäoikeuden laamannin Janika Kasken mukaan isossa osassa takaisinsaantihakemuksissa perustelut valitukselle ovat olemassa.
– Uskoakseni tuomioistuimissa on kuitenkin tutkittu summaariset riita-asiat siinä määrin, kuin se resurssien puitteissa on ollut mahdollista, hän toteaa.
Myös Jukka riitautti vanhat velkatuomionsa, joista ei ollut tehty kohtuullisuusarviointia.
Tähän mennessä hän on saanut vanhoista jo maksetuista veloistaan takaisin jo tuhansia euroja, kun oikeus on todennut niiden korot myöhemmin laittomiksi. Osa Jukan takaisinsaantihakemuksissa on edelleen oikeuden käsittelyssä.
Käräjäoikeudet postilaatikoina
Korkein oikeus antoi asiasta ennakkoratkaisun kohtuuttomien korkojen mitätöinnistä jo vuonna 2015. Silti käräjäoikeudet ovat Korhosen mukaan jatkaneet velkomustuomioiden hyväksymistä ilman kohtuullisuusarviointia.
Käytännössä käräjäoikeudet toimivat Korhosen mukaan kuin postilaatikko – velat menivät sisään ja tuomiot ulos, ilman että kukaan katsoi, olivatko ne edes laillisia.
Tämän seurauksena suomalaiset maksavat korkoja, jotka rikkovat käytännössä EU-direktiivejä ja korkeimman oikeuden antamaa ennakkoratkaisua.
Työ, joka ei lopu koskaan
Jukalla tämä on viime vuosien aikana tarkoittanut työtä, joka ei lopu koskaan.
Töistään hän ei ole pitänyt lomaa viimeiseen yhdeksään vuoteen. Samanaikaisia työpaikkoja Jukalla on ollut parhaimmillaan kolme. Se on tarkoittanut, että hän on saattanut nukkua vain yhden tunnin yössä, seitsemän tuntia viikossa.
Rahaa säästöön Jukalla ei ole kertynyt, sillä kaikki ylimääräinen lähtee heti palkkapäivänä tililtä ulosottoon.
– Kyllä voi sanoa, että Suomessa murhaajakin pääsee lyhyemmällä tuomiolla. Velkavankeus kestää sen 15 vuotta, vaikka kuinka olisi ensikertalainen ja hyväkäytöksinen, Jukka sanoo.
Muokkaus 7.5.2026 kello 15.52 jutussa täsmennetty lausetta, jossa kerrotaan miksi valitusoikeus vanhoista jutuista ei ole vanhentunut. Täsmennetty, että tiedoksi antaminen on kantajan vastuulla.