Rengastehdas seisoo keskellä kaupunkia, Nokianvirran rannalla. Tehdasalue tuntuu hallitsevan koko kylää.
Liikenne

Yle pääsi vierailulle Nokian Renkaiden laboratorioon

Nokian Renkaat esitteli maaliskuussa nastarenkaan, jollaisesta kehitystiimi on haaveillut vuosia. Yle pääsi harvinaiselle vierailulle rengas­laboratorioon.

Kuvat ja videot:Senni Nieminen

Nokian Renkaiden tehtaalla Nokialla on laboratorio, jonka ovet avataan ulkopuolisille vain harvoin.

Täällä, tehtaan ylimmässä kerroksessa, varjellaan liikesalaisuuksia, tehdään materiaalikokeita ja kehitellään uusia kumiseoksia.

Nyt kehitystiimillä on näytettävänä rengas, jollaista se on kehittänyt yli kymmenen vuotta. Siksi yhtiö suostui myös Ylen vierailupyyntöön.

– Olen hemmetin ylpeä siitä, mitä meidän tiimi on saanut aikaiseksi, sanoo Nokian Renkaiden kehityspäällikkö Mikko Liukkula.

Uusi innovaatio on kumiseos, joka jäykistyy kylmällä ja pehmenee renkaan lämmetessä. Se saa nastat käyttäytymään kuin kynnet kissan tassuissa.

– Kun tie on kuiva, nastan alla oleva kumikomponentti lämpenee ja nastat painuvat sisään. Vastaavasti jäällä tai lumella se jäähtyy, jäykistyy ja painaa nastaa ulos, jolloin saadaan parempi jääpito.

Rengas on vastaus jälleen ensi vuoden alussa tiukentuvaan sääntelyyn. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräykset vaativat rengasvalmistajia vähentämään nastarenkaiden aiheuttamaa teiden kulumista merkittävästi.

Teiden kulumista vähennetään yleensä nastoja vähentämällä. Videolla Mikko Liukkula kertoo, miksi tiimi lähti etsimään toisenlaista ratkaisua.

Mikko Liukkula on työskennellyt Nokian Renkailla yli 20 vuotta. Liukkulan Video: Senni Nieminen / Yle

Traficom on jo myöntänyt Nokian uudelle renkaalle tyyppihyväksynnän. Saman tasoisen hyväksynnän ovat saaneet myös 11 muun valmistajan nastarenkaat.

Tehdas keskellä kylää

Nokian rengastehtaalla on iso vaikutus sen kotikaupunkiin ja paikallisiin. Yhtiön ylä- ja alamäet tuntuvat perheissä.

Renkaiden tuotannossa työskentelee Nokialla noin 800 ihmistä, kaikkiaan yhtiön palkkalistoilla on Suomessa 1 700 henkilöä.

Aiemmin Nokian Renkaat valmisti merkittävän osan henkilöautonrenkaista Venäjällä. Yhtiön kurssi sukelsi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Yhtiö myi Venäjän tehtaansa pitkän prosessin päätteeksi 2023 ja on jo rakentanut uuden tehtaan Romaniaan.

Huhtikuussa julkaistun osavuosikatsauksen perusteella yhtiön myynti ja liikevoitto paranivat, mutta tulos oli edelleen tappiollinen.

Uuden renkaan menestys hyödyttäisi koko kaupunkia. Voitokkaina vuosina Nokian Renkaat on ollut yksi isoista yhteisöveron maksajista Nokialla.

Nokian Renkaiden Nokian tehdas ulkopäin kuvattuna.
Nokian Renkaiden juuret ulottuvat vuoteen 1898, jolloin perustettiin Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö. Kuva: Senni Nieminen / Yle

Vasara, lämpömittari ja jäisiä kumilätkiä

Laboratoriossa materiaalitutkimuspäällikkö Noora Kemppainen on asetellut pöydälle välineitä, joilla hän havainnollistaa uuden innovaation ominaisuuksia eri lämpötiloissa.

Esillä ovat vasara, lämpömittari ja laatikollinen jäisiä kuminäytteitä. Vasaraan on upotettu yksi nasta.

Video näyttää, miten yksinkertaisella koputtelu- ja painelutestillä selviää, että uutta materiaalia oleva kuminäyte käyttäytyy eri tavalla kylmänä ja lämpimänä.

Oikean seoksen löytäminen vaati kymmeniä kokeiluja ja epäonnistumisia.

– Kun labrassa otettiin Nooran kanssa ensimmäinen näyte pakastimesta ja lyötiin sitä vasaralla kivipöydän päällä, se meni pirstaleiksi. Tajusin, että ollaan aika kaukana ratkaisusta vielä, Liukkula muistelee.

Urakan suuruutta kuvaa se, että yhdessä renkaassa voi olla jopa kymmenen erilaista kumisekoitusta ja yhteensä lähes sata erilaista raaka-ainetta.

Läpimurto tapahtui lopulta viitisen vuotta sitten. Löytyi seos, jota yhtiö kutsuu ”adaptive baseksi” eli vapaasti suomennettuna mukautuvaksi pohjaksi.

Kemistille rengas on muutakin kuin musta ja pyöreä, kertoo Noora Kemppainen videolla.

Materiaalitutkimuspäällikkö Noora Kemppainen on väitellyt orgaanisesta kemiasta, mutta vaihtoi akateemisen uran työhön rengastehtaalla. Video: Senni Nieminen / Yle

”Teillä on ihmisiä, jotka ajavat kuluttaakseen renkaita”

Rengastehtaan tuotantotilassa haisee kumi. Tuotantojohtaja Pasi Antinmaa pyytää jo etukäteen anteeksi.

– Tämä haju voi tarttua hiuksiin ja vaatteisiin. Joskus kotona vaimo on huomauttanut, että haisen tuotannolta, Antinmaa nauraa.

Tehtaalla kootaan ja paistetaan nyt täydellä teholla uusia renkaita varastoon. Kauppoihin ne tulevat syksyllä.

henkilö seisoo tehtaalla ja katsoo kameraan.
Nokian Renkailla on tuotantolaitokset myös Pohjois-Amerikassa ja Romaniassa, mutta uudet Hakkapeliitta 01 -renkaat tehdään yhtön mukaan Nokialla. Pasi Antinmaa johtaa Nokian tehtaan tuotantoa. Kuva: Senni Nieminen / Yle

Renkailla on jo kaikessa hiljaisuudessa ajettu useita miljoonia kilometrejä. Niitä on testattu takseissa eri puolilla Suomea, Nokian kolmella testiradalla ja maanteillä kulkevissa autoletkoissa.

– Teillä on siis ihmisiä, jotka ajavat vain kuluttaakseen renkaita. Vähän hassua, mutta täytyy saada varmuus, Liukkula sanoo.

Innovaation arvo määräytyy markkinoilla

Tällä hetkellä uutta rengasta ja sen markkinapotentiaalia on vielä vaikea arvioida. Rengas ei ole kaupoissa eikä hintaakaan ole kerrottu.

Asiantuntijat ovat kuitenkin optimistisia, sillä tämäntapaisia innovaatioita yhteiskunnassa kaivataan: tienpito on kallista, ja ilmaston lämpenemisen myötä talvellakin tiet voivat olla aiempaa enemmän paljaina.

– Kuulostaa kiinnostavalta innovaatiolta, jos se toimii kuten julkisuudessa on kerrottu. Nastarengaskuluminen on merkittävä haaste tienpitäjälle eri tyisesti vilkasliikenteisillä teillä, sanoo Tampereen yliopiston TerraRoad-tutkimusryhmän vetäjä, professori Pauli Kolistaja.

Myös Lappeenrannan yliopiston teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden professori Marko Torkkeli muistuttaa, että arviot joudutaan tekemään julkisen tiedon varassa.

– Kyllähän tämä on yksi huikeimpia juttuja, mitä tuolla alalla on ollut pitkään aikaan, Torkkeli sanoo.

Auton renkaita esillä
Suurin rengas on Nokian ensimmäinen talvirengas vuodelta 1934, yhtiön mukaan maailman ensimmäinen talvirengas. Keskellä on ensimmäinen Hakkapeliitta-rengas vuodelta 1936 ja oikealla nyt lanseerattu Nokian Tyres Hakkapeliitta 01. Kuva: Senni Nieminen / Yle

Kehitystyö jatkuu, haasteet kovenevat

Kehityspäällikkö Mikko Liukkula on helpottunut siitä, että uutuus on esitelty. Pitkään varjellusta salaisuudesta saa nyt puhua.

Uudet haasteet ja ongelmat odottavat kuitenkin jo ratkaisua.

Innovaatio ja -kehitysjohtaja Teemu Soini listaa kolme isoa trendiä ja muutosvoimaa.

– Ympäristöystävällisyys, liikenteen sähköistyminen ja renkaiden digitaalisuus.

Mies seisoo auton renkaiden keskellä
Teemu Soini vastaa Nokian Renkailla muun muassa uusien ideoiden tunnistamisesta. Kuva: Senni Nieminen / Yle

Monet rengasvalmistajat pähkäilevät parhaillaan, miten uusiutumattomia materiaaleja voitaisiin korvata uusiutuvilla, kuten puukuidulla, ja millaisia mahdollisuuksia on materiaalien uusiokäyttöön.

Digitaalisuus taas tarkoittaa, että renkaisiin tulee sensoreita ja antureita. Traktoreissa niitä jo on, henkilöautoihin ne ovat tulossa, Soini sanoo.

– Renkaat pystyvät kertomaan esimerkiksi sen, miten niillä menee tai miten auton pitää mukautua olemassaolevaan olosuhteeseen.

Nokian Renkaat käyttää kehitystyöhön yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Yhtiö vakuuttaa, että tuotekehityksen pääpaikka on jatkossakin Nokia.

– Tämä on se, mistä tarina on lähtenyt liikkeelle. Täällä on historia, ymmärrys ja osaaminen pohjoisista olosuhteista ja niiden vaativuudesta, Soini sanoo.