Puolustusvoimilla on sopimus isojen rakennusliikkeiden kanssa siitä, että ne ovat sitoutuneet ajamaan alas omat työmaansa, jos Suomi joutuu poikkeustilaan.
Maa on jaettu osiin, jonka alueista vastaavat nimetyt urakointifirmat.
Tarve puolustusrakenteiden tekemiseen jäädyttäisi normaalin rakentamisen Suomessa, sillä sodanaikainen poikkeustila siirtäisi käytännössä kaiken resurssin Puolustusvoimien valmiusrakentamiseen.
Näin kertoo Länsi-Suomen valmiusrakentamisesta vastaavan rakennusyhtiö NCC:n työpäällikkö Jari Piili.
Sodanaikaista valmiusrakentamista, kuten juoksuhautoja ja korsuja, testataan tällä hetkellä Satakunnassa, Säkylän Huovinrinteellä BASE26-harjoituksessa. Harjoitusta johtaa Porin prikaati.
Töiden siirtyminen valmiusrakentamiseen tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei kaikille työmaille riittäisi tekijöitä.
Vaatisi valmisteluaikaa
Puolustusvoimien työt eivät alkaisi saman tien poikkeustilanteessakaan.
– Valmistautumisaikaa tarvittaisiin kuukausi tai kaksi. Silloin saisimme normaalit työmaat lopetettua ja pystyisimme suojaamaan ne säätä ja ilkivaltaa vastaan, Jari Piili kuvaa.
Samalla neuvoteltaisiin urakoitsijat ja työvoima valmiusrakentamiseen.
Yksityiskohtia olisi paljon. Tulisi reklamointeja normaaliajan työmaiden omistajilta, kun työ viivästyy tekijöiden siirryttyä valmiusrakentajiksi, Piili arvelee.
– Kun valmistelut on tehty, voimme toteuttaa tilaajan tahdon. Olemme vuorokaudessa rakentamassa.
Paras mahdollinen järjestelmä
Rakennusteollisuusliitto on ollut mukana laatimassa uutta järjestelmää.
Jari Piilin mukaan se on nyt paras mahdollinen.
– Ennen olisi koottu reserviläisiä ja heille koneita, joiden avulla rakenteita olisi tehty. Nyt työn tekisivät ammattilaiset, jotka hoitavat samaa työtä myös rauhan aikana, hän kiittelee.
Urakoitsijoille valmiusrakentaminen ei toisi suurta taloudellista hyötyä.
– Ei tämä olisi toteutuessaan kultakaivos, mutta meillä on järjestelmään oma tahto.