Tiistenjoki on noin neljän sadan asukkaan kylä Etelä-Pohjanmaalla, Lapualla, kantatie 66:n ja Lapuanjoen varrella.
Kylätaajamasta löytyy lähes kaikki, mitä ihminen tarvitsee: koulu, päiväkoti, kauppa, pankki, baari, kirkko ja hautausmaa. Postipakettien noutopiste on juuri avautumassa.
Kylällä on myös parturi, hieroja, tanssilava ja kesäteatteri.
On siis yrityksiä ja työpaikkoja.
Tiistenjoen koulupiiriin luetaan myös naapurikylät Ylikylä ja Lakaluoma. Kolmen kylän alueella on asukkaita on noin 850.
Koulupiirillä on yhteinen kyläyhdistys Sydänkylät ry. Sen puheenjohtaja Marko Ämmälä sanoo, että kylällä ollaan eri mieltä maaseudun kuolemisesta.
– Se aallonpohja on nähty, että kylät tyhjenee, uskoo Ämmälä.
Marko Ämmälä kertoo videolla, että tulevaisuuteen voi myös itse pyrkiä vaikuttamaan.
Kyläkauppa kuntoon ”kökkähengellä”
Yksi esimerkki Tiistenjoen kyläläisten aktiivisuudesta on maaliskuussa avattu uusi kyläkauppa.
Kyläläiset halusivat kaupan ja saivat sen. He kutsuivat kylään kauppias Risto Kortetjärven, jolla oli uudenlaisella itsepalvelukonseptilla toimivia kyläkauppoja jo Keski-Suomessa.
Kauppias näytti vihreää valoa, joten kyläläiset etsivät kiinteistön, korjasivat sen ja nyt runsas vuosi myöhemmin itsepalvelukauppa avasi ovensa.
28-vuotias Martti Saari oli mukana talkoissa.
– Purkuhommissa, pihatöissä ja tein tuon lastauslaiturin, osoittaa Saari.
Hän vakuuttaa, että kylällä on ”kökkähenki” voimissaan ja ihmiset lähtevät talkoisiin innokkaasti. Yhdessä tehdään paljon.
Esimerkiksi viime jouluna toteutettiin tempaus, jossa sadan traktorin voimin muodostettiin Suomen suurin joulukuusi. Seuraavaksi ryhdytään kunnostamaan jokirannan rakenteita ja maisemaa.
Täällä on kaikki tarpeellinen
Saari on syntyjään tiisteläinen, mutta asui muutaman vuoden Seinäjoella rivitalossa. Veri veti pian takaisin.
– Ei siellä ollut mitään tekemistä. Aina piti lähteä jonnekin, jos halusi jotain tehdä. Täällä ei tarvitse kuin kävellä ovesta ulos, selittää Saari.
Hänen mielestään Tiistenjoella on kaikki tarpeellinen. Vain tankkaamaan pitää ajaa Lapualle.
Hän toivoo, että kylälle muuttaisi uusia ihmisiä, jotta palvelut ja etenkin koulu säilyisi.
– Omankin jälkikasvun toivoisin voivan käydä Tiistenjoen koulua, Saari sanoo.
Muuttajia tarvitaan silti
Väki vähenee Suomessa, Suomen maaseudulla ja myös Lapualla. Vuoden 2025 lopulla Lapuan väkiluku laski alle 14 000 asukkaan.
Ongelma on sama kuin koko maassa: lapsia syntyy liian vähän.
Lapuan päättäjät ovat joutuneet tiukkaan paikkaan miettiessään kouluverkon tulevaisuutta. Kyläkoulut ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuudelle.
Tiistenjoen koulu ei toistaiseksi ole uhanalainen. Tällä hetkellä siellä on noin 40 oppilasta. Viiden vuoden päästä oppilasmäärä kuitenkin laskee noin 30:een, jos väkeä ei tule lisää.
Viime vuonna Tiistenjoelle muutti kyläseuran tietojen mukaan 22 ihmistä.
Marcus Toppari ja hänen vaimonsa ovat tuoreita muuttajia. Toppari on perussuomalaisten valtuutettu ja eduskunta-avustaja. Tiistenjoella on hänen sukunsa maita, joten hänelle muutto on paluuta juurilleen.
Pariskunnalle syntyy lähiaikoina jälkikasvua. Se on erittäin toivottua kylillä.
Pitää olla vaihtoehtoja
Tiistenjoelle muuttamista on pyritty helpottamaan esimerkiksi EU-rahoitteisella Sydänkylät-hankkeella, joka on kartoittanut alueen tyhjiä asuinkiinteistöjä.
Kylähankkeiden parissa Leader Aisaparissa työskentelevä Marko Ämmälä uskoo, että maaseutukylillä tulee olemaan jatkossakin elämää.
– Täällä kasvatetaan suomalaisten ruoka, joten se on myös huoltovarmuuskysymys. Eikä voi olla, että asutaan pelkästään keskustoissa, pitää olla erilaisia vaihtoehtoja, Ämmälä muistuttaa.
Ämmälä ei ole täysin hakoteillä puhuessaan aallonpohjan ohittamisesta.
Taantumista on, mutta kylillä on iso merkitys
Etelä-Pohjanmaan liiton väestöasioista perillä oleva yhteyspäällikkö Miika Laurila vahvistaa, että maaseutukylillä on Etelä-Pohjanmaalla iso merkitys ja on myös kasvavia kyliä.
– Kuntien sisällä asutus tiivistyy. Ihmiset muuttavat keskusta-alueiden lisäksi kuitenkin myös kyläkeskuksiin, kertoo Laurila.
Eteläpohjalaisista 67 prosenttia asuu maaseudulla. Se on enemmän kuin missään muualla.
Sekä väestö että työpaikat ovat levittäytyneet muuta maata tasaisemmin ympäri maakuntaa.
– Rakennemuutos on ollut täälläkin tosi suuri, mutta sen jäljiltä on silti pysyvyyttä. On työpaikkoja ja teollisuutta keskusten ulkopuolella laajasti, sanoo Laurila.
Laurila myös muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaan väestöennusteet eivät ole toteutuneet ollenkaan odotetun synkästi. Siksi hän ei myöskään julistaisi kylien kuolemaa.
Mikä estää muuttamasta maalle?
Ämmälä, Toppari ja Saari listaavat samat kaksi asiaa, kun heiltä kysytään, mikä estää ihmisiä muuttamasta maalle.
Ensimmäinen asia on pankkilaina.
– Pankit eivät anna arvoa kiinteistöille haja-asutusalueella ja lainaa on vaikea saada, sanoo Ämmälä.
Toinen asia ovat työpaikat.
Tiistenjoella niitä on jonkin verran omasta takaa; palveluissa ja maataloudessa.
Myös etätyömahdollisuus olisi, sillä Tiistenjoella toimii nopea valokuituverkko.
– Esimerkiksi tämä kyläkauppa on mahdollistunut digitalisaation takia. Moni asia, mikä parikymmentä vuotta sitten olisi ollut vaikea toteuttaa, on nyt mahdollisia, Ämmälä huomauttaa.
