Moni lapsii saa leikkeihinsä ideoita muun muassa Minecraftista, mutta Samuel Rötköä, 6, kiinnostaa lähinnä pankin ryöstäminen.
Rötkö leikkii mikkeliläisessä leikkipuistossa poliisia ja rosvoa muiden Touhula Huusharjun päiväkodin lasten kanssa.
– Olen leikissä rosvo, joka varastaa pankin ja saa rahaa varmaan 205 euroa, Rötkö sanoo.
Touhula Huusharjun varhaiskasvatusopettaja Elina Purhonen kertoo, että viskarit tulivat retkelle leikkipuistoon aamupäivän ajaksi.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat havainneet, että suomalaiset lapset tykkäävät edelleen leikkiä perinteisiä ulkoleikkejä. Samaan aikaan leikkipuistoissa näkyy myös digimaailmasta tuttuja ilmiöitä.
Leikkipuistot ovat tärkeitä arjessa
Leikkipuistot ovat suomalaisille lapsille ja perheille tärkeä osa arkea, kertoo tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus.
Akatemiatutkija Essi Jouhki, 36, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta tutkii lapsuuden leikin ja mielikuvituksen historiaa. Tutkimus on historian alalla uraauurtava.
– Historiantutkijat eivät ole suhtautuneet mielikuvitukseen kovin suurella mielenkiinnolla. Perehdyimme lasten mielen sisäisiin asioihin ja siihen, mitä se kertoo meidän yhteiskunnasta ja kulttuurista lasten näkökulmasta, Jouhki kertoo.
Jyväskylän yliopiston tutkimus oli monitieteinen projekti. Jouhkin lisäksi mukana olivat tutkija Anne Soini Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja tutkija Kaisu Peltoperä varhaiskasvatuksen laitokselta.
– Halusimme selvittää yhdessä, miten suomalaiset pikkulapsiperheet käyttävät leikkipuistoja arjessa.
Kyselyaineistoon vastasi noin 560 pienten lasten vanhempaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa sitä, miten usein leikkipuistoissa vieraillaan, missä lähimmät puistot sijaitsevat ja mitä lapset tekevät leikkipuistoissa.
Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin, minkälaisista perheistä, tulotasosta ja koulutustaustoista vastaajat tulivat, ja onko näillä yhteyttä leikkipuiston käytön kanssa.
Tutkimuksen mukaan kaikenlaiset perheet hyödyntävät yhtä ahkerasti leikkipuistoja.
– Leikkipuistot ovat hyvin tasa-arvoisia leikin paikkoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös siinä mielessä ne ovat todella arvokkaita leikkiympäristöjä, Jouhki sanoo.
Jouhkin mukaan suomalaisten lasten leikit ovat pysyneet isoilta linjoilta samanlaisina kuin aiempina vuosikymmeninä.
– Ulko- ja pihaleikit ovat yhä tärkeitä lasten leikeissä ja perheiden toiminnassa. Tutkimuksessamme todettiin, että suomalaiset lapset tosiaan leikkivät edelleen paljon ulkona.
Kun kysyimme Touhula Huusharjun päiväkodin lapsilta, mitä leikkejä he leikkivät, vastaukset ovat tuttuja aiemmilta vuosikymmeniltä. Pojat leikkivät rosvoa ja poliisia, ja tytöt leikkivät ”kotista” eli kotileikkejä.
Leikki elää ajassa
Jouhkin mukaan kasvava globaali ilmiö on se, että aikuisten rooli on vahvistunut leikin mahdollistajana.
– Aiemmin pienetkin lapset ovat lähteneet itsenäisesti ulos leikkimään kavereiden kanssa. Nykyään leikki rajautuu ohjatumpiin tiloihin, kuten leikkipuistoihin tai ohjattuihin harrastuksiin, Jouhki kertoo.
Nykypäivän leikeissä myös digitaaliset laitteet ovat keskeisessä roolissa. Jouhki muistuttaa, että lapset hyödyntävät digitaalista materiaalia yllättävän luovasti ja omien näkökulmiensa kautta.
Jouhki sanoo, että digitaalinen kulttuuri toimii leikin raaka-aineena eikä välttämättä sen vastakohtana.
– Minecraftit ja Roblox–pelit ovat olleet pitkään pienten lasten suosiossa. Niiden teemat valuvat pelien ulkopuolelle ulko- ja roolileikkeihin.
Jouhkin mukaan digikulttuuri ei vie tilaa leikiltä, vaan siirtyy ruuduilta lasten mielikuvituksen polttoaineeksi ja leikin toimintaan.
Jouhki haluaa muistuttaa historiantutkijan näkökulmasta, että leikki on aina muuttunut.
– Muutos tarkoittaa sitä, että leikki sopeutuu aikaan ja ympäristöön.
Jouhkin mukaan leikki kertoo lasten tavasta nähdä maailmaa ja tehdä tulkintoja siitä, joten muutos kuuluu leikin luonteeseen. Leikki elää ajassa.