Aluepäättäjät tarkkailu­luokalla: säästöt jäytävät

Rajut säästöt pysyvät päättäjien mielissä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kolme päättäjää kuitenkin vakuuttavat, että paineensietokyky on kestänyt kovien säästöpäätösten taakan – jälleen kerran.

Pian selviää, pystyykö Itä-Uusimaa säilymään itsenäisenä vai onko edessä yhdistyminen toiseen alueeseen. Päättäjien ja virkamiesten poikkeuksellinen vuosi on päättymässä.

Tapasimme Askolan sosiaali- ja terveysasemalla Itä-Uudenmaan alueen kolmen suurimman puolueen valtuutetut Kaj Lindqvistin (r.), Heikki Vestmanin (kok.) ja Jenna Perokorven (sd.).

Askolan sote-asema säilyi tällä kertaa, vaikka ehti olla mukana säästöesityksessä.

– Meillä on erimielisyyksiä säästökohteista, mutta suurin osa esitetyistä säästöistä meni Itä-Uudellamaalla sukkana sisään päättäjien kokouksissa, Jenna Perokorpi luonnehtii.

Vuosille 2026–2029 tehtiin talvella 42 miljoonan euron säästöpäätökset.

Oli pakko: pelissä oli alueen itsenäisyys.

Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet joutuivat valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn talousvaikeuksiensa vuoksi viime kesänä.

Arviointimenettelyyn joutuminen on velvoittanut hyvinvointialueita esittämään uskottavat säästöohjelmat.

Hyvinvointialueet eivät saa tehdä omin päin sellaisia päätöksiä, jotka voisivat heikentää sen taloustilannetta entisestään.

Näillä alueilla on mennyt pitkään huonosti ja menot ovat olleet tuloja suuremmat.

Itä-Uudellamaalla säästöillä katettavaa oli kertynyt tämän vuoden alkuun mennessä sata miljoonaa euroa.

Kysyimme päättäjiltä, missä päätökset tuntuivat. Kuvien tutkimukset ovat lavastettuja.

Lindqvist sanoo, että tässä säästöohjelmassa yhdistetään muun muassa erilaisia toimintoja.

– Kipeäähän säästöt tietysti tekivät. Asukkailta tuli vetoomuksia, mutta oli pakko katsoa kokonaisuutta.

Valtion arviointiryhmän puheenjohtajakin kysyi häneltä maaliskuussa päätösten kipeydestä.

– Sanoin, että jos olisit kysynyt syksyllä, en olisi ollut lainkaan varma, että ohjelma voi mennä läpi. Mutta läpi meni ja melko yksituumaisesti.

Mielen taustalla pyörii edelleen epävarmuus.

Vappuaatto saattaa tuoda hyvinvointialueille lisää ikäviä uutisia. Silloin valtiovarainministeriö ilmoittaa tulevien vuosien valtionosuudet hyvinvointialueille.

Säästölaskelmat voivat mennä jälleen kerran uusiksi.

– Ajatus siitä, että heti tulisi vielä lisää säästötoimia, tuntuu ikävältä. Lisäsäästöjen tekeminen jo nyt päätettyjen päälle olisi erittäin vaikeaa, Lindqvist sanoo.

Kaj Lindqvistiä harmittaa, että alkutilannekaan ei ollut tasa-arvoinen.

– Eniten tässä kaikessa ottaa päähän se, että aloittaessamme vuonna 2023 rahoituksessamme oli 25 miljoonaa euroa vajetta, koska kunnat ja kaupungit olivat ilmoittaneet tilinpäätöksissään vuonna 2022 sote-kuluikseen todellista pienemmät kulut.

Vestman sanoo, että vastuunkanto koskee myös taloutta, eikä hän halua vierittää vastuuta kenellekään muulle.

Hänen mukaansa päättäjillä on kykyä tehdä säästöpäätöksiä.

– Teimme suuret säästöt. Mielestäni onnistuimme suojaamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien palvelut, esimerkiksi meidän lastensuojelun palvelut.

Vestman toteaa olleensa hyvin rehellinen ihmisille.

– Ei ole koskaan päättäjälle mieluisaa säästää tärkeistä palveluista. Tehdyt säästöt ovat välttämättömiä. Sen rahan, joka valtiolta lain mukaan tulee, pitää riittää.

Vestmanin mukaan kriittisintä on nyt, että tehdyt säästöt viedään käytäntöön ja ne myös toteutuvat.

– Aluevaltuusto on aiemminkin tehnyt säästöbudjetteja. Hyvinvointialueen suurin haaste koko sen olemassaolon ajan on ollut, että yhdessäkään budjetissa ei ole pysytty aiempina vuosina.

Vestman sanoo, että budjetin toimeenpano, josta viranhaltijan vastaavat, on epäonnistunut.

Tämä on myös asia, jonka kaikki kolme valtuutettua vuodattavat kuin yhdestä suusta. Harmistus, että hyvinvointialueen talousseurantaan ei ole voinut luottaa.

Kun kysyn vuoden aikana tullutta yllättävintä asiaa, jota Heikki Vestman, Kaj Lindqvist ja Jenna Perokorpi eivät olisi viime keväänä osanneet kuvitella, he nimeävät sen yhteisesti: viime kesäkuussa tullut tieto, että jälleen kerran talousarvio oli ylittynyt 24 miljoonalla eurolla.

Perokorven mukaan häntä ottaa eniten sydämestä se, että hoitojonot pitenevät tai esimerkiksi kouluterveydenhoitajille ei aina pääse.

– Ikävistä vaihtoehdoista oli pakko päättää, tai joku muu olisi tehnyt sen puolestamme. Minulle ykkösasia on ollut, että meillä on itsenäinen oma alue myös jatkossa.

Perokorpi sanoo, että tehdyistä säästöistä häntä arveluttaa se, että vuokratyötä vähennetään merkittävästi heti tänä vuonna.

– Ihmetyttää, miten tämä kokonaisuus toimii, kun ei ole riittävästi omaa henkilökuntaa ja osa palveluista pyörii vuokratyövoiman varassa. On iso kysymysmerkki, pyörivätkö yksiköt tulevaisuudessa.

Perokorpi viittaa kommentillaan myös säästöihin liittyviin yt-neuvotteluihin. Hyvinvointialueella alkoivat maaliskuussa kolmannet yt:t.

Jenna Perokorpi, Kaj Lindqvist ja Heikki Vestman tekevät lähtöä aurinkoisesta Askolasta. Yksi asia nousee vielä esiin, mikä saa kolmikon selvästi myhäilemään.

– Kaipa tämän voi jo sanoa ääneen. Meillä on käsitys, että arviointiryhmä on ollut hyvinvointialueemme työhön tyytyväinen, Vestman paljastaa.

Kesäkuun 11. päivänä on arviointityöryhmän viimeinen kokous. Sen jälkeen nähdään, mikä on valtion päätös alueen itsenäisyyden säilymisestä.