Paavi Leon yksitoistapäiväinen vierailu Afrikassa on saapumassa pian päätökseen.
Hän on vieraillut Algeriassa, Kamerunissa ja Angolassa. Tänään tiistaina hänen koneensa laskeutui Malaboon Päiväntasaajan Guineaan.
Ennen torstaista paluutaan Roomaan paavi toimii kuten muissakin maissa. Hän tapaa maan johtoa ja viranomaisia, pitää rauhaa käsitteleviä tilaisuuksia ja messuja sekä kohtaa nuoria, opiskelijoita ja perheitä. Paavi vierailee myös sairaalassa ja vankilassa.
Asiantuntijan mukaan on selvää, miksi katolinen kirkko on kiinnostunut Afrikasta.
– Afrikka on kristinuskon nykypäivän ja tulevaisuuden manner. Kyse ei ole pelkästään katolisesta kirkosta, vaan kaikista kristillisistä kirkkokunnista, sanoo katoliseen teologiaan perehtynyt dosentti Jyri Komulainen, joka työskentelee Kirkon tutkimus- ja koulutus -yksikössä.
Afrikka on kristittyjen maanosa
Kyseessä on paavi Leon ensimmäinen Afrikan matka, eikä se varmastikaan jää viimeiseksi. Edellinen paavi Franciscus vieraili Afrikassa viisi kertaa kahdentoista vuoden aikana.
– Nyt paavi Leo jatkaa hänen työtään, kertoo Komulainen.
Komulaisen mukaan Afrikka on maanosa, jossa asuu eniten kristittyjä. Tilastoissa Afrikka meni Euroopan ohi kymmenisen vuotta sitten.
– Tänä päivänä maailman suurin luterilainen kirkko löytyy Etiopiasta. Mekane Yesus -kirkolla on kaksitoista miljoonaa jäsentä. Maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko löytyy Tansaniasta, ja sitten lisäksi Madagaskarilla on Suomen evankelisluterilaista kirkkoa suurempi luterilainen kirkko, hän luettelee.
Myös katolinen usko on viime aikoina kasvanut Afrikassa nopeammin kuin missään muualla. Vuosina 2013–2022 katolisten määrä mantereella kasvoi 22 prosenttia.
Nyt Afrikassa asuu noin viidesosa maailman katolisista. Vuoden 2024 tilastoissa se ohitti kakkospaikalla olleen Euroopan.
Vatican Newsin julkaisemien tilastotietojen mukaan Afrikassa kasvu on lähes viisi kertaa Aasian kasvua suurempi ja mantereen väestönkasvua nopeampaa.
Nyt Afrikan edellä on ainoastaan Etelä-Amerikka, jossa vuonna 2023 oli 27 prosenttia maailman noin 1,4 miljardista katolilaisesta. World Christian Database on ennakoinut, että vuonna 2050 liki joka kolmas maailman katolisista on afrikkalainen.
Kristinusko ei ole enää vain länsimainen uskonto
Kristityistä kaksi kolmasosaa asuu globaalissa etelässä.
Siten myös se, että paavi matkustaa globaaliin etelään, on Komulaisen mukaan osa maantieteellistä muutosta.
– Luulen, että aika monilla ihmisillä on edelleen mielikuva kristinuskosta länsimaisena uskontona tai valkoisen miehen uskontona.
Komulaisen mukaan se ei enää pidä paikkaansa.
– Symboliksi kristitystä voisi nykyisin nostaa köyhän afrikkalaisen naisen. Se on ehkä se mielikuva kristitystä tai miltä kristitty näyttää, jos katsotaan tilastoja, Komulainen sanoo.
Algerialla symbolinen merkitys
Paavi Leo aloitti Afrikan-matkansa Algeriasta. Sillä on Komulaisen mukaan symbolisesti erittäin suuri merkitys.
– Hän on ensimmäinen paavi, joka on koskaan käynyt Algeriassa. Toiseksi kirkkoisä Augustinus on kotoisin nykyisen Algerian alueelta, ja Leo on augustinolainen, eli hän kuuluu Augustinuksen nimeä kantavaan sääntökuntaan, Komulainen kertoo.
Paavi Leo seuraa Franciscuksen jalanjälkiä
Ensimmäinen paavi, joka matkusti modernina aikana Afrikkaan, oli Paavali VI 1960-luvulla. Hän matkusti kaikille mantereille.
– Sen jälkeen moderni paavius on muuttunut ikään kuin globaalin pastorin viraksi, jossa Rooman piispa ei ainoastaan istu Roomassa, vaan matkustaa ympäri maailmaa, Komulainen sanoo.
Johannes Paavali II, joka oli paavina vuodesta 1978 aina vuoteen 2005, teki pastoraalisia matkoja laajalti ympäri maailmaa käyden myös Suomessa.
Vuosina 2013–2025 toiminut paavi Franciscus teki viisi matkaa Afrikkaan. Afrikassa hänet otettiin vastaan kuin rock-tähti.
Komulaisen mukaan Franciscus ikään kuin tehosti tätä geopolitiikan muutosta.
– On erittäin ilmeistä, että Leo jatkaa Franciscuksen askelissa. Vaikka hän on kotoisin Yhdysvalloista, pitää muistaa, että hän oli 20 vuotta Perussa. Lisäksi Leo matkusti ennen paaviuttaan enemmän kuin kukaan muu paavi ennen valintaansa, Komulainen kertoo.
Seuraava paavi voi tulla Afrikasta
Paavi Franciscus muutti myös voimasuhteita nimittäessään uusia konklaavin jäseniä. Afrikka ja Latinalainen Amerikka ovat nyt konklaavissa aiempaa paremmin edustettuina.
Uuden Paavin valitsee juuri tämä kardinaaleista koostuva konklaavi. Siten uusi paavi voi jatkossa tulla vaikka Afrikasta.
Korjattu jutun alussa olevaa tiivistelmää 22.4.2026 klo 8.35. Tiivistelmässä luki että myös seuraava paavi voi tulla Afrikasta. Poistettu sana myös, joka antaa kuvan että nykyinen Paavi olisi Afrikasta.