Kahden elokapinalaisen syytteet niskoittelusta poliisia vastaan hylättiin

Oikeuden mukaan mielen­osoittajilla ei ollut velvollisuutta noudattaa poliisin poistumis­käskyjä.

Kuvituskuva Helsingin käräjäoikeudesta.
Helsingin käräjäoikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että poliisin antama poistumiskäsky vastaajille olisi ollut poliisin toimivallassa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt Elokapina-liikkeen mielenosoittajiin kohdistuneet niskoittelusyytteet poliisia vastaan. Syytteet koskivat Mannerheimintiellä liikennettä estäneitä kahta Sotekapina-mielenosoittajaa 26. toukokuuta 2025 Helsingin keskustassa.

Oikeuden mukaan riidatonta on, että Mannerheimintiellä Postitalon ja Kiasman edustalla järjestettiin mielenosoitus, jonka poliisi määräsi päättymään noin puolen tunnin kuluttua sen pysähtymisestä katualueelle. Samoin se, että syytetyt eivät noudattaneet poliisin poistumiskäskyä.

Käräjäoikeus otti kantaa siihen, voiko poliisi määrätä kokouksen päättymään kokoontumislain perusteella ja onko käsky poistua annettu poliisin toimivallan rajoissa.

Kokoontumislain mukaan päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää kokous tai määrätä se päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi.

Päättäminen voidaan tehdä, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle tai kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisen lainvastaisesti.

Oikeuden mukaan mielenosoituksesta ei aiheutunut välitöntä vaaraa, eivätkä mielenosoittajat toimineet olennaisesti lainvastaisesti. Oikeudelle ei ole esitetty, että poliisi olisi ennen poistumiskäskyä pyrkinyt selvittämään mielenosoituksen siirtämistä toiseen paikkaan tai neuvottelemaan mielenosoittajien kanssa.

Määräys päättämisestä ja poistumiskäsky on annettu puolen tunnin kuluessa, jota oikeuden mukaan voidaan pitää verrattain lyhyenä aikana.

Oikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että poliisin antama poistumiskäsky vastaajille olisi ollut poliisin toimivallassa sillä tavoin, kuin niskoittelua poliisia vastaan koskeva rikoslain tunnusmerkistö edellyttää. Vastaajilla on siksi ollut perusteltu syy olla noudattamatta poliisin antamaa käskyä ja syytteet on hylättävä.

Oikeus katsoo, että kokoontumisvapaus kuuluu demokraattisessa yhteiskunnassa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien ytimeen, jota julkisella vallalla ja poliisilla on velvollisuus turvata. Poliisin toimivalta turvata kokoontumisvapauden toteutuminen ja tarvittaessa rajoittaa kokoontumista sekä antaa ohjeita ja määräyksiä, perustuu yksinomaan kokoontumislakiin.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Elokapina-liikkeen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tuomari ottaa kantaa poliisin toimivaltaan.