Venäjän hallinnon aiheuttamat nettikatkokset ja viestipalvelujen rajoitukset ovat ärsyttäneet jo viikkokausia tavallisia venäläisiä.
Tyytymättömyyden yhdeksi symboliksi on noussut yllättäen Monacossa asuva muotibloggaaja ja influensseri Viktorija Bonja.
Hän julkaisi huhtikuun puolivälissä presidentti Vladimir Putinille osoitetun videon, jossa hän halusi herätellä Putinia kansalaisia vaivaaviin ongelmiin.
Instagramissa julkaistu 18-minuuttinen video keräsi parissa päivässä yli 20 miljoonaa katsojaa.
Bonja luetteli nettikatkosten lisäksi useita kriisejä: Dagestanin tuhoisat tulvat, Mustanmeren rantalomakohdetta Anapaa koettelevan öljykatastrofin, karjan pakkoteurastukset Siperiassa ja pienyrittäjiä kuristavat nousevat kustannukset ja verot.
Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta Viktorija Bonja ei puhu mitään eikä hänen viestinsä ole suunnattu suoraan Putinia vastaan.
Puheenvuoro sopii hyvin perinteiseen ajatusmalliin, jossa hyvä tsaari ei tiedä maansa ongelmista, koska pahat pajarit eivät kerro hänelle niistä.
Putin perustelee katkoksia turvallisuudella
Influensserin viraalina levinnyt kritiikki on yksi merkki siitä, että nettiyhteyksien rajoittaminen alkaa tuottaa ongelmia presidentti Putinin hallinnolle.
Turvallisuusviranomaiset ovat viime viikkoina aiheuttaneet laajamittaisia katkoksia mobiilidataan, yrittäneet torjua suosittua Telegram-viestipalvelua ja taistelleet rajoitusten kiertämistä mahdollistavia VPN-palveluita vastaan.
Mobiilidatan katkoksia viranomaiset perustelevat Ukrainan droonien torjumisella.
Tämä kaikki on vaikeuttanut niin tavallisten kansalaisten, liike-elämän kuin virkamiestenkin elämää.
Huhtikuussa Putin perusteli internetkatkoksia turvallisuussyillä:
Netin valvonta siirtyi pahamaineiselle FSB-osastolle
Sota-aika on kasvattanut turvallisuuspalvelu FSB:n vaikutusvaltaa. Se ottaa nyt entistä kovemman otteen internetistä.
The Bell -uutissivuston mukaan internetin valvonta on turvallisuuspalvelu FSB:ssä siirretty tavallisilta teknisiltä osastoilta pahamaineisen toisen palvelun käsiin.
Toinen palvelu, ”dvojka” eli ”kakkonen”, vastaa perustuslaillisen järjestyksen suojelusta ja terrorisminvastaisesta taistelusta. Käytännössä sen vastuulla on myös toisinajattelijoiden vainoaminen.
Tämän tehtävän se peri edeltäjältään Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n viidenneltä päähallinnolta.
Juuri toinen palvelu on kytketty oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkyttämisyritykseen vuonna 2020.
Nettivalvonta siirtyi toiselle palvelulle Moskovan Crocus City Hallin tuhoisan terrori-iskun jälkeen. Islamistiterroristit tappoivat iskussa 151 konserttikävijää maaliskuussa 2024.
FSB selitti epäonnistumistaan iskun torjumisessa sillä, että se ei kykene kontrolloimaan Telegramin kaltaisia viestipalveluja, joissa terroristien kerrottiin koordinoineen iskua.
The Bellin lähteiden mukaan viime kesänä toisen palvelun johtaja Aleksei Sedov lupasi Putinille panna internetin järjestykseen ja sai siihen vapaat kädet.
Putin ei itse juuri käytä nettiä
Sedov ja Putin ovat samaa ikäluokkaa. He ovat KGB:n Leningradin-osaston kasvatteja ja tuntevat toisensa jo 1980-luvulta.
Putinin suhde internetiin on tiettävästi etäinen. Hän lukee mieluummin tiedustelupalvelujen raportteja kuin surffaa netissä.
Aiemmin internetiä valvoivat FSB:n tekniset osastot, joiden väellä oli käsitys IT-teknologiasta, kertoo ajatushautomo Carnegie.
Toiselle palvelulle internet näyttäytyy ideologisten vihollisten temmellyskenttänä. Osastoa ei huoleta tekniset vaikeudet, joita erilaisten verkkopalvelujen torjuminen voi aiheuttaa talouden ja arkielämän pyörittämiselle.
Eliitti menettää rahaa
Internetsulut iskevät myös Venäjän eliittiin. Suuryritykset menettävät rahaa ja Venäjän sisäpolitiikkaa ohjailevat virkamiehet keinoja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
Maaliskuussa liike-elämää edustavan RSPP-järjestön johtaja Vladimir Šohin valitti presidentti Putinille, että mobiliidatan rajoitukset haittaavat bisnestä.
Ukrainan rajalla sijaitsevan Belgorodin alueen kuvernööri Vjatšeslav Gladkov taas pahoitteli, että valtiovallan luomassa Max-viestipalvelussa ei ole push-ilmoituksia toisin kuin Telegramissa.
Sellaisia tarvittaisiin, kun on tarve varoittaa asukkaita ohjuksista ja drooneista.
”Oppositiopuolueet” arvostelevat
Kremlille lojaalit oppositiopuolueet tasapainottelevat tapansa mukaan. Ne varovat astumasta Kremlin varpaille mutta nostavat profiiliaan hyödyntämällä tyytymättömyyttä internetin rajoituksiin.
Näkyvimmin viestipalvelu Telegramin blokkaamista on arvostellut Novye ljudi eli Uudet ihmiset -puolue, jonka vallanpitäjät loivat liberaalien äänien kanavoimiseksi.
Myös esimerkiksi Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen johtaja Sergei Mironov raivosi helmikuussa, että ”idiootit” ja ”kanaljat” hidastivat Telegramia. Viestipalvelu on hänen mukaansa etulinjassa vertaan vuodattavien sotilaiden ainoa yhteys läheisiinsä.
Nämä putinistisen järjestelmän sisäiset oppositiopuolueet tuskin uskaltaisivat arvostella rajoituksia, elleivät ne olisi saaneet siihen vihreää valoa. Mahdollisesti sitä on näyttänyt presidentinhallinnon vaikutusvaltainen varajohtaja Sergei Kirijenko.
Kirijenko ei ole itse kommentoinut julkisuudessa internetin rajoituksia, mutta hänen epäillään olevan niihin tyytymätön. Telegram on merkittävä propaganda- ja vaikutuskanava, kun Kreml ohjailee kotimaista poliittista kenttää.
Putinin suosio laskee
Monacossa asuvan influensserin, lojaalien puoluejohtajien tai edes liike-elämän kritiikki tuskin laukaisee liikkeelle mitään suurimittaista protestiliikehdintää.
Heidän viestiensä saamaa laajaa huomiota voi silti pitää merkkinä siitä, että tyytymättömyys on kasvussa ja kotimaisten ongelmien sivuuttaminen on alkanut nakertaa Putinin suosiota.
Putin on keskittynyt sotaansa Ukrainaa vastaan. Hän tuntuu uskovan, että uskolliset teknokraatit kuten pääministeri Mihail Mišustin ja keskuspankkiiri Elvira Nabiullina kykenevät entiseen tapaan pitämään talouden pyörät pyörimässä.
Järjestelmä kuitenkin yskii, kun kuumana käyvä sotatalous on alkanut yhä enemmän näivettää siviilitaloutta.