Helsingissä on ollut poikkeuksellisen paljon autopaloja alkuvuoden aikana.
Helsingin poliisi on kirjannut tänä vuonna 93 palosyyn tutkintaa, joista ajoneuvoihin kohdistuvia on 20. Keskimäärin Helsingin poliisi tutkii vuosittain 80–100 palonsyytä, joista noin kymmenen kohdistuu ajoneuvoihin.
Rikoskomisario Jari Korkalainen Helsingin poliisista ei osaa arvioida, mistä alkuvuoden tilastonousu johtuu.
– Mitään yksittäistä syytä ei ole noussut esille, Korkalainen toteaa.
Koko maassa tapahtuu vuosittain lähes 2 000 eri liikennevälinepaloa, ilmenee koko maan kattavista pelastuslaitosten tilastoista vuosilta 2021–2025. Määrä on säilynyt varsin samalla tasolla.
Vain osa paloista johtaa poliisin rikostutkintaan. Poliisihallituksen mukaan vuosina 2021–2025 on kirjattu vajaasta 700:sta yli 1 800:aan liikennevälinepaloa. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä on poliisin tietoon tullut koko maassa 189 liikennevälinepaloa.
Sähköautojen palot ovat edelleen yksittäisiä
Usein palot lähtevät sähkö-, laite- ja laakerivioista tai syynä ovat vuodot, ylikuumeneminen ja huoltamattomuus. Joukossa on aina myös tuhopolttoja ja kolareista aiheutuneita paloja.
Polttomoottoriautoissa tyypillisiä syttymissyitä ovat koneen ja laitteiden viat, esimeriksi oikosulut sähköjärjestelmissä ja polttoainesyötön ongelmat.
– Sähköautojen osalta harvinaiset akuston lämpökarkaamiset johtuvat esimerkiksi sisäisestä vikaantumisesta tai ulkoisesta kolhusta, sanoo apulaispalopäällikkö Antti Soila Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Talviaikaan palo voi syttyä myös lohko- tai muista lämmittimistä.
Sähköautojen palot ovat edelleen yksittäisiä. Sähköautot ovat Suomessa vasta yleistymässä ja vielä suhteellisen uusia, joten iän tuomat vahingot eivät vielä näy tilastoissa.
– Autojen koko, teho ja palokuorma ovat kasvaneet. Autoissa on tyypistä riippumatta enemmän palavaa materiaalia, muovi- ja komposiittiyhdisteitä, sanoo palomestari Joonatan Suosalo Helsingin pelastuslaitokselta.
Molemmista autotyypeistä syntyy vaarallisia palokaasuja ja savua.
Palotilanteet ovat erilaisia, savukaasut myrkyllisiä
Sähköautojen akustot ovat niin hyvin suojattuja, että palo harvoin leviää auton muista osista niihin. Jos palo on syttynyt korkeajänniteakustossa, palo on täysin erilainen kuin normaali polttomoottoriauton palo.
Erityisesti täyssähköautojen akkupalot ovat hankalia sammuttaa. Lisäksi sähköauton akustopalossa syntyvät savukaasut ovat vielä ”normaalia tulipaloa” myrkyllisempiä.
Jo palon alkuvaiheessa syntyvät vaaleat savukaasut ovat hengenvaarallisia. Erityistä vaaraa aiheuttaa vetyfluoridi, jota muodostuu lämpökarkaamisen alkuvaiheessa.
– Palon sammuttaminen vaatii myös työturvallisuudelta enemmän palokaasujen myrkyllisyyden vuoksi. Lisäksi sähköautojen akkupaloissa on uudelleensyttymisriski, sanoo paloinsinööri, palontutkinnanjohtaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Osittain palanut akusto voi syttyä palamaan useita tunteja palon sammuttamisen jälkeen tai ajoneuvon pohjassa oleva akusto saa iskemän ja palo voi syttyä useiden tuntien päästä.
– Sähköajoneuvojen ajovoima-akkuihin voi jäädä ehjiä ja vioittuneita kennoja lämpökarkaamisen jälkeen, jonka vuoksi on olemassa uudelleensyttymisen mahdollisuus, kun palaneessa akussa voi olla vielä paljon energiaa, sanoo opettaja Kimmo Rytkönen Pelastusopistosta.
Palanut sähköajoneuvo laitetaan pääsääntöisesti karanteeniin sammuttamisen jälkeen eli sijoitetaan paikkaan, josta mahdollinen uudelleensyttymisen leviäminen on estetty muihin rakenteisiin.
Karanteeni kestää vähintään kaksi vuorokautta.
Palopaikalla on merkitystä
Tärkeintä olisi puhua siitä, miten auton kuin auton paloilta voidaan välttyä, sanoo palontorjuntatekniikan turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKistä.
– Huoltaminen, asianmukainen käyttö, oikeat lataustavat ja kunnon tarkkailu kuuluvat jokaiselle omistajalle ja kuljettajalle.
Sähköautojen osalta korostuu tilanteen hallinnassa pitäminen. Olennaista on tilanteeseen varautuminen.
– Saadaanko esimerkiksi kauppakeskuksissa savukaasut ohjattua turvalliseen suuntaan, etteivät ihmiset altistuisi kaasuille ja savulle tai saako henkilökunta ohjattua ihmiset pois palovaarasta ja turvalliseen suuntaan, Lehto sanoo.