Huhtikuussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi uutisen. Ukrainan asevoimat oli onnistunut valtaamaan alueen Venäjän sotilailta käyttäen pelkästään lento- ja maadrooneja. Yhtään sotilasta ei ollut osallistunut operaatioon paikan päällä, eikä hyökkäys ollut aiheuttanut Ukrainalle tappioita, Zelenskyi sanoi.
Hän ei kertonut tarkalleen, missä ja milloin hyökkäys oli tehty tai kuinka suuri alue venäläisiltä oli vallattu.
Black Bird Groupin analyytikko Emil Kastehelmi uskoo, että Zelenskyin kertomus pitää paikkansa. Hän olettaa, että ukrainalaiset saivat vallattua jonkin taisteluaseman.
Kastehelmen mukaan tapahtumalla ei ole ollut merkitystä sodan ison kuvan kannalta, mutta Ukraina sai kiinnitettyä koko maailman huomion nopeasti kehittyvään teknologiaansa, joka nyt alkaa tuottaa voittoja sotarintamalla.
Kyseessä ei ollut ensimmäinen vain maadrooneilla tehty hyökkäys. Uutisissa on myös kerrottu useista tapauksista, joissa venäläissotilaita on antautunut sekä Ukrainan maa- kuin lentodrooneillekin.
Maadroonit usein jo välttämättömiä
Ukrainan maadroonit alkavat siis vähitellen osallistua myös taisteluihin, mutta selvästi eniten niitä käytetään erilaisiin kuljetus- ja evakuointitehtäviin.
Ukrainan puolustusministeriön mukaan maata pitkin kulkevat droonit suorittivat pelkästään maaliskuussa 9 000 tehtävää, kertoo Militarnyi-sotilasjulkaisu. Militarnyin mukaan tänä vuonna asevoimien käyttöön on tilattu jo 25 000 laitetta, kaksi kertaa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Kastehelmen mukaan maadrooneista on tullut jo välttämättömyys, koska sotarintamaan on syntynyt 10–15 kilometriä leveä ”tappovyöhyke”, jonne ihmisen on äärimmäisen vaarallista mennä. Vihollisen lentävät droonit iskevät kaikkeen, mitä alueella liikkuu.
Rintamalla olevat sotilaat tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti tarvikkeita, ruokaa, vettä, ammuksia ja lääkintätarvikkeita. Niitä ei saada sotilaiden suoja-asemiin muuten kuin maadrooneilla, jotka pystyvät kuljettamaan satojen kilojen lasteja.
Ukraina tekee huoltoa myös lentävillä drooneilla, mutta niiden kuljetuskyky on rajallisempi. Lisäksi ne joutuvat joskus pudottamaan lastinsa korkealta esimerkiksi venäläisten tulen keskellä, Kastehelmi kertoo.
Äärimmäisen tärkeää on haavoittuneiden evakuointi droonien avulla. Esimerkiksi miinaan astuneen sotilaan kantaminen paareilla vaatisi neljä miestä, ja joukko olisi helppo kohde vihollisdroonien hyökkäyksille. Droonit siis säästävät Ukrainan niukkaa miesvoimaa.
Aseistetut maadroonit voidaan myös asettaa vartioimaan kohdetta. Ukraina on kertonut, että joitakin rintamanosia vartioivat lähes vain droonit.
Maadrooneja käytetään myös esimerkiksi miinoittamiseen, miinojen poistamiseen ja tiedusteluun. Niillä voidaan auttaa myös sodan jalkoihin jääneitä siviilejä.
Droonit tarvitsevat vielä ihmisen avukseen
Ukrainan sotaa seuraava georgialainen asiantuntija Giorgi Revishvili on arvellut X-viestiketjussaan, että aseistetut droonit voisivat korvata jopa yli puolet rintamalla nyt olevista sotilaista.
Kastehelmi pitää sitä epätodennäköisenä. Aseistetut droonit vaativat tuekseen myös oikeita sotilaita.
– Droonissa on akku, joka rajoittaa sen toiminta-aikaa ja -paikkaa. Sitten tietysti ammustäydennykset ja huollolliset toimenpiteet pitää hoitaa. Jonkun pitää myös varmistaa, miten drooni pääsee eteenpäin, jos se juuttuu maahan, Kastehelmi listaa.
Drooneilla ei ole pystytty siirtämään rintamaa. Joitakin yksittäisiä asemia niillä on vallattu, mutta laajempia, taktisen tason hyökkäyksiä ei ole ollut, Kastehelmi huomauttaa.
– Se ei tarkoita, etteikö niitä voi olla tulevaisuudessa, Mutta se vaatii enemmän kalustoa, uusien taktiikoiden hiomista samoin kuin yhteistoiminnan harjoittelua ennen kuin miehittämättömillä maa-ajoneuvoilla voidaan ottaa alueita haltuun.
Hän arvioi, että tulevaisuudessa maadroonit voisivat esimerkiksi kulkea yksiköiden mukana ja niiden tehtävänä voisi olla torjua vihollisen lentäviä drooneja. Tällaisia laitteita ei tiettävästi ole vielä olemassa.
Tällaisia maadrooneja Ukrainalla on
Maadroonit kehittyvät huimaa vauhtia, samoin kuin lentävät droonit. Jo vuosi sitten Ukrainan puolustusministeriö oli hyväksynyt käyttöön 80 erilaista maassa kulkevaa robottijärjestelmää, kertoo Defence News -julkaisu.
KRAMPUS on teloilla kulkeva taisteludrooni, johon on kytketty voimakkaita, termobaarisia kranaatteja ampuva raketinheitin.
Droid TW 12.7 on teloilla kulkeva hyökkäys- ja tiedusteludrooni, jossa on raskas 12,7 millimetrin konekivääri.
Ratel S on pienikokoinen ja matala pyörillä kulkeva drooni, jonka tehtävänä on viedä miina vihollisen ajoneuvon tai panssarivaunun alle.
Ratel H puolestaan on suurempi kuljetusdrooni, joka voi kantaa jopa 400 kilon kuorman.
Termit-droonia voidaan muokata tarpeen mukaan joko raskaisiin kuljetuksiin, mutta siihen voidaan kytkeä myös konekivääri aseellista toimintaa varten.
