Suomen Metsämuseo Lustossa voi leikkiä majoissa tai osallistua käpylehmätyöpajaan – kepillä erityisrooli

Uuden näyttelyn Metsäleikki-teeman avulla nostetaan esiin lasten metsäsuhteen ja metsähyvinvoinnin merkitystä.

Punainen, puinen auto museon näyttelytilassa.
Luston museolelut ovat katsomista varten, mutta näyttelyssä on runsaasti uusia puuleluja, joilla saa vapaasti leikkiä. Esimerkiksi Aku Ankan puisessa autossa voi istua. Kuva: Suomen Metsämuseo Lusto

Metsämuseo Lustoon on avattu uusi erikoisnäyttely, joka esittelee puuleluja ja metsäleikkejä 1920-luvulta nykypäivään.

Näyttelyä varten museo keräsi ihmisiltä muistoja puuleluista ja metsäleikeistä. Museo sai noin viisikymmentä muistoa eri puolilta Suomea.

– Jokaisessa muistossa oli jokin koskettava tarina puuleluista ja niiden merkityksistä. Osa tarinoista oli aivan timanttisia, Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva kertoo.

Klassikkoleikeistä ovat näyttelyssä vahvasti esillä majaleikit, puistokiipeily ja käpylehmät. Erityisessä roolissa on keppi.

– Keppi on varmasti maailman vanhin lelu ja edelleen lasten suursuosikki. Yksinkertainen keppi muuttuu hetkessä mielikuvituksen avulla vaikka valtikaksi tai taikasauvaksi, Karhunkorva sanoo.

Näyttelyssä on esillä paikallisen Kulennoisten koulun alaluokkalaisten keppikokoelma. Jokaisesta kepistä on myös tarina.

Pöydän päällä on erilaisia puisia leluja.
Puulelut on jaettu teemoittain eläinleluihin, kulkupeleihin, neuvolaleluihin, vauvaleluihin ja keinuhevosiin. Myös kaikkien tuntemia Jukka-leluja on runsaasti esillä. Kuva: Suomen Metsämuseo Lusto

Majoja ja pöllön huhuilua

Näyttelyssä on kolme majaa tai pesää, joissa voi leikkiä, lukea tai jutella. Isossa pöllön pesässä olevaan muistelukirjaan voi kirjoittaa omia kokemuksiaan metsäleikeistä ja puuleluista. Pesässä voi myös lukea metsäteemaisia satukirjoja ja kuunnella pöllöjen huhuilua.

Ammattiopisto Samiedun teatteritekniikan opiskelijat ovat rakentaneet näyttelyyn kuusenalus-lepopaikan, jossa voi kuunnella linnunlaulua ja rauhoittua.

Karhunkorva korostaa puulelun pedagogista merkitystä. Puu on luonnollinen, pehmeä ja lämmin. Juuri sellainen, joka ruokkii lapsen omaehtoista leikkiä.

Karhunkorva toivoo näyttelyn lisäävän innostusta metsäluontoa kohtaan ja tukevan myönteisen metsäsuhteen syntymistä.

– Metsä on lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle todella hyvä ympäristö. Tätä tukee myös tieteellinen tutkimus.

Lapsi uittaa purjevenettä uittopuiden seassa.
Poika seisoo uittotukilla ja uittaa purjevenettä vuonna 1952. Kuva: Suomen Metsämuseo Lusto

Kaksivuotisen näyttelyn ensimmäinen vuosi on suunnattu erityisesti alakouluikäisille ja sitä nuoremmille lapsille. Näyttelyn sisältöä päivitetään ensi vuonna nuorisopainotteisemmaksi.