Suomalaiset ovat lähteneet kaupoille, paljastuu Nordean ja OP Pohjolan tuoreesta korttidatasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta yli kolmeen vuoteen, kun kotitalouksien kulutus on kääntynyt kasvuun.
Pitkään vaimeana näyttäytynyt kulutusinto on saanut kevään aikana piristysruiskeen: tavaroihin ja palveluihin käytettiin OP Pohjolan maksukorttidatan valossa huhtikuussa rahaa jo 3,6 prosenttia vuoden takaista enemmän.
Nordealla reaalista kasvua nähtiin pankkikorttien käytössä 3,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Reaalisessa korttidatassa on huomioitu inflaation vaikutukset hintoihin.
Monella kotitaloudella on nyt myös rahaa, mitä kuluttaa: suomalaisten kotitalouksien säästöt ovat olleet kuluvan kevään aikana ennätyskorkealla. Suomen Pankin tilaston mukaan kotitalouksilla oli maaliskuun lopussa talletuksia 115,9 miljardin euron edestä.
– Säästäminen on ollut korkealla tasolla pitkään, ja se on parantanut kotitalouksien taseita. Nyt ollaan myös päästy yli koronnousujen negatiivisista vaikutuksista, OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela kertoo.
Alla olevalla videolla Kortela kertoo, miksi ja mihin suomalaiset kuluttavat nyt rahaa.
Vaatteiden shoppailu kiihtynyt selvästi viime vuodesta
Eniten kotitaloudet ovat kevään aikana OP Pohjolan maksukorttidatan perusteella vinguttaneet pankkikorttia vaateostoksilla ja liikenteessä.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, mihin rahaa nyt käytetään. Grafiikka vertaa kulutusta tammi–huhtikuussa vuoden takaiseen.
Nordean asiakkaat puolestaan kunnostautuivat urheilukaupan, kulttuurin sekä julkisen liikenteen palveluiden osalta. Myös rauta- ja kodintavarakaupassa oli huhtikuun maksukorttidatassa selvää kasvua.
– Korona-ajan remontti- ja rakennusbuumista on vedetty muutama vuosi happea. Nyt ihmisillä on taas tarvetta ja uskallusta satsata asumiseen, ja sen vuoksi on lähdetty remontoimaan, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo.
Nordean maksukorttidatan valossa voimakkainta kulutuksen kasvu oli Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pirkanmaalla.
Nordean asiakkaiden palveluihin käyttämä rahapotti kasvoi huhtikuussa jo 4,5 prosenttia vuoden takaisesta.
– Suomalaisten reaalitulot ovat nousseet jo useamman vuoden ja kotitalouksille on kertynyt säästöjä. Käänne kulutuksessa on ollut odotettavissa, Kostiainen kertoo.
Alla olevassa grafiikassa Nordean maksukorttidata näyttää, miten palveluihin käytetty rahasumma on kasvanut kevään aikana.
Kallistuneet polttoaineet heijastuneet liikkumiseen käytettyyn rahapottiin
Kortelan mukaan Lähi-idän sodan seurauksena nousseet energian, öljyn ja kaasun hinnat ovat heijastuneet kotitalouksien liikkumiseen käytettyyn rahasummaan. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet selvästi kriisin vuoksi: ennen Iranin kriisiä Hormuzinsalmen kautta kulki noin viidennes maailman raakaöljystä ja öljyjalosteista.
– Liikkumiseen käytetty raha on kasvanut osaltaan siitä syystä, että polttoaineen hinta on noussut, Kortela kertoo.
Positiivista virettä Suomen taloudessa on asiantuntijoiden mukaan nyt myös laajemmin nähtävillä. Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Nordean ja OP Pohjolan tuoreissa ennusteissa Suomen BKT:n odotetaan kasvavan kuluvan vuoden aikana prosentilla.
Yksi keskeisistä ajureista on kevään aikana nähty selvä piristyminen kotimaisessa kulutuksessa. Myös Kaupan liiton tuore tilasto paljastaa, että vähittäiskaupan myynnit ovat olleet keväällä kasvussa: Maaliskuussa kasvua oli 3,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Tummia pilviä yhä ilmassa
Isoin uhka suomalaisten virinneelle kulutusinnolle on Kortelan mukaan Lähi-idän sodan pitkittyminen. Sen seurauksena nousseet energian, öljyn ja kaasun hinnat voivat markkinaodotusten valossa heijastua EKP:n tuleviin korkopäätöksiin. Mahdolliset koronnostot voisivat osaltaan vaimentaa vihdoin vauhdittunutta kulutusintoa.
– Jos tämä kriisi jatkuu kesän yli, niin silloin kulutuksen näkymät ovat heikommat, OP Pohjolan Kortela kertoo.
Nordean eilen julkaisemassa talousennusteessa povattiin kuluvalle vuodelle jopa neljää 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa. Niiden vaikutukset esimerkiksi asuntomarkkinoille olisivat Nordean Kostiaisen mukaan väistämättä isot.
– Kyllä ne pitkittyessään tulisivat syömään kotitalouksien ostovoimaa ja heijastumaan myös asuntovelallisille.