TV1 sunnuntaina 28.6.2015 klo 9.05 - 9.45
Synnynnäiset raajojen epämuodostumat eivät ole estäneet Tarmo Flinkin ja Kari Luoman elämän tavoitteiden toteutumista. Tarmo syntyi ilman käsiä ja Karilta puuttui syntyessään suurin osa sormista ja toisen jalan jalkaterä oli vääntynyt taaksepäin eli hänellä oli kampurajalka.
Kotitilalla ja kyläkoulussa
Tarmo Flink, 56, osallistui kädettömyydestään huolimatta jo pienestä pitäen kotitilansa töihin: hoiti lehmiä ja ajoi traktoria. Avustajat löytyivät perheen ja kavereiden piiristä. Opinahjoksi Tarmolle ehdotettiin vammaisten koulua Helsingissä, mutta Tarmo ja hänen äitinsä päättivät toisin ja Tarmo kävi koulunsa kotikylässään Karjalohjalla.
Proteesejakin Tarmolle kokeiltiin, mutta niistä oli Tarmolle yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä, koska Tarmon aivot olivat oppineet kädettömyyteen. Tarmon oikean olkapään tyngässä on peukalo, joka aiottiin poistaa proteesi-istutuksen yhteydessä, mutta siihen Tarmo ei suostunut. Peukalonsa avulla Tarmo saa otteen, joka auttaa syömään, juomaan ja kirjoittamaan. Avustajaa Tarmo tarvitsee pukemiseen, peseytymiseen ja vessassa käynteihin.
Autoilua erikoisluvalla
Tarmon nuoruuden haaveena oli ajaa ajokortti ja hänen isänsäkin oli innokas moottoriajoneuvojen harrastaja. Tarmo hommasi itse erikoisvarustellun auton, jossa oli peukalolla hallittava ohjauspyörä ja jaloilla toimivat kytkimet vilkuille, valoille, pyyhkijöille ja äänimerkille. Lupa ajokortin ajamiseen tuli pienen taistelun kautta, mutta se kannatti, koska itsenäinen liikkuminen on Tarmolle tärkeää.
Tarmo on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 16-vuotiaasta lähtien. Eläke on kuukautta kohti alle 800 euroa ja sillä Tarmon olisi vaikeaa tulla toimeen ilman puolison tuloja. Tarmon puoliso toimii myös hänen avustajanaan.
Lapsuuden hoidot ja koti-ikävä
Kari Luoma, 47, muistaa lapsuudestaan koti-ikävän, kun hänelle tehtiin kymmenkunta korjausleikkausta 13 vuoden aikana, kaukana Nurmon kodista Helsingin Lastenklinikalla. Kampurajalka saatiin korjattua rautakengällä ja vesikipsillä. Jalka on toiminut normaalisti ja muistona on vain lättäjalka, joka kipeytyy esimerkiksi juostessa. Karin tartuntaotetta kohennettiin sormien tynkien leikkauksilla. Vasemmassa kädessä on toimiva peukalo ja täyspitkä kynnetön nimetön, mutta oikeassa kädessä on vain tyngät.
Toimivat sormettomat kädet
Kari harrasti lapsena ja nuorena monia urheilulajeja ja menestys painimatolla toi myös itseluottamusta.
Ammattihaaveet liittyivät remonttimaalaamiseen, eikä niistä tarvinnut sormettomuuden vuoksi luopua. Maalaushommat vaihtuivat myöhemmin putkiasentajan töihin eikä Kari siinäkään ole tarvinnut mitään erikoisvälineitä.
Invaliditeettivähennystä Kari saa vuodessa 58 euroa. Summan pienuus on Karia lähinnä huvittanut, koska hän on aina halunnut tulla toimeen töitä tekemällä. Kari on sopeutunut sormettomuuteensa niin hyvin, että onkin pohtinut, että varmaankin on vaikeampaa menettää sormensa elämänsä aikana kuin syntyä ilman sormia.
Ensiesitys TV1 sunnuntaina 9.11.2014