Itäsaksalaisten kansannousu sai DDR:n avaamaan rajat kansalaisilleen 9.11.1989. Ilmoitus tuli julki tuona iltana ennakoimattomasti ja näkyi etenkin Berliinin muurilla, joka muuttui idän ja lännen kohtauspaikaksi. Muuri murtui vielä samana yönä.
Syksy 1989 oli DDR:ssä levoton. Maassa osoitettiin laajasti mieltä hallitusta vastaan ja kymmenettuhannet ihmiset onnistuivat pakenemaan liittotasavallan puolelle. Arvioitiin, että lähtöhaluja oli kaikkiaan miljoonalla itäsaksalaisella.
Maan johtaja Erich Honecker erosi virastaan 18. lokakuuta. Marraskuun alussa uusi hallitus päätti keventää matkustusrajoituksia.
Tieto rajoitusten purkamisesta tuli julki illalla 9. marraskuuta ennakoimattomasti: sen kertoja Günter Schabowski ei tiennyt päätöksen yksityiskohtia ja luki sen vahingossa suorassa tv-lähetyksessä.
"Keskuskomitea on päättänyt avata rajanylityspaikat DDR:n ja liittotasavallan välillä." Kun toimittaja kysyi, milloin päätös tulee voimaan, vastasi Schabowski sen olevan hänen tietääkseen voimassa "heti, ilman viivettä". Näin ei kuitenkaan ollut tarkoitus.
Tieto kerrottiin myös länsisaksalaisilla tv-kanavilla. Berliinissä kymmenettuhannet ihmiset kiirehtivät muurille ja vaativat pääsyä toiselle puolelle. Hämmentyneet rajavartijat päästivät kansanjoukot läpi.
Suomessa asiasta uutisoitiin ensimmäisen kerran illan pääuutislähetyksessä.
Myöhemmin samana iltana aiheesta lähetettiin vielä ylimääräinen uutislähetys. Siihen oli tavoitettu historiantutkija Seppo Zetterberg kommentoimaan DDR:n tapahtumia.
Seuraavan päivän uutiskuvissa nähtiin läpi yön juhlineita berliiniläisiä.
Illan pääuutislähetyksessä kuultiin toimittaja Riitta Pihlajamäen raportti Berliinistä sekä mm. ulkoministeri Pertti Paasion kommentit tapahtumista.
Matkustusvapauden yhteydessä DDR ilmoitti, että maassa järjestetään vapaat vaalit. Jo tuolloin uumoiltiin Saksojen yhdistymistä. Maat yhdistyivät lokakuussa 1990, kun DDR:n vapaiden vaalien tulos oli prosessia suosiva.