Luonnonmaantiede tutkii maaperän, vesistöjen ja ilmakehän lainalaisuuksia sekä luonnon ja ihmisen välistä vuorovaikutusta.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Ympäristönsuojelu on tärkeässä asemassa. Tutkimuksen lähtökohtana on maa planeettana ja aurinko energianlähteenä. Luonnonmaantiede selittää asioita niiden sijainnin perusteella. Millaisia erityispiirteitä Suomen pohjoinen sijainti aiheuttaa ja on aiheuttanut aikojen kuluessa? Entä miltä näyttää planeettamme tulevaisuus?
Sää ja ilmasto
Ilmastolla tarkoitetaan tietyn alueen keskimääräistä säätä pitkällä ajanjaksolla. Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus.
Maapallolla on monta ilmastovyöhykettä, joiden määrä riippuu niiden luokittelusta. Luokitteluissa otetaan yleisimmin huomioon lämpötila, leveyspiiri, kasvillisuus tai sademäärä. Lämpötilalla ja sademäärällä on selvimmät vaikutukset luontoon. Maapallon ilmasto voi muuttua luonnollisista syistä tai ihmisen toimista johtuvasta ilmaston lämpenemisestä.
Kasvillisuusvyöhykkeet
Ilmastolliset tekijät aiheuttavat eroja eri alueiden kasvillisuudessa. Merkittävimmät tekijät ovat lämpötila ja sademäärä. Kasvillisuusvyöhykkeiden jako perustuu tavallisesti maapallon lämpövyöhykkeisiin. Kasvillisuusvyöhykkeiden rajat eivät kuitenkaan aina noudata lämpövyöhykkeiden rajoja. Suomen maisemaa hallitsevat vesistöt, havupuut ja suot.
Opi lisää kasvillisuusvyöhykkeistä Yle Oppimisessa
- Pohjanmaan lakeudet eivät ole pelkkää peltoa
- Toimittaja tutustui hämäläiseen harjumaisemaan
- Rannikon vähäsuolainen murtovesi tuottaa mielenkiintoisia ekolokeroita
- Eri suotyypit Suomessa
- Soilla on suuri kansantaloudellinen merkitys
Muuttuvat pinnanmuodot
Maa on kerroksellinen planeetta, jonka kiinteän kuoren alla on sulasta kiviaineksesta koostuva vaippa ja sisimpänä rautapitoinen ydin. Kuorta ja vaipan ylintä osaa kutsutaan litosfääriksi eli kivikehäksi. Litosfääri koostuu kelluvista ja liikkuvista laatoista.
Laattojen reuna-alueilla esiintyy yleisesti tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä. Erilaiset maanpinnan muutokset voivat johtua sisäsyntyisistä eli endogeenisistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvista ns. eksogeenisistä tapahtumista. Edellisissä muutosenergia on peräisin maan sisäisestä lämpöenergiasta, jälkimmäisessä suoraan tai välillisesti auringon säteilystä.
Korouoman rotkolaakso
Miljoonia vuosia vanha kallioperän laattarepeämä ja muinainen jääkausi ovat muovanneet Posiolle Korouoman rotkolaakson. Se on nykyisin luonnonsuojelualuetta, jossa voi harrastaa muun muassa jääkiipeilyä ja lumikenkäilyä.
Opi lisää pinnanmuodoista Yle Oppimisessa
- Suomen luonnossa on paljon jääkauden jäänteitä
- Neliosainen dokumentti maanjäristyksistä ja muista luonnonmullistuksista
- Metsäpalot muuttavat maisemaa
Planeetat
Aurinko ja sitä kiertävät planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Aurinkokuntamme planeetat ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Aikaisemmin planeettojen joukkoon luokiteltiin myös Pluto.
Opi lisää planeetoista Yle Oppimisessa
- Planeettojen synty
- Planeetat ja Pluto
- Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste
- Jupiterin kuut
- Kuu on Maan kiertolainen
- Saturnuksen renkaat
- Onko asteroidien uhka todellinen?
Tähtitieteen historiaa
Filosofit ja tähtitieteilijät ovat aikojen kuluessa esittäneet monia oletuksia avaruuden luonteesta. Tähtitieteen pioneerit ovat työllään siirtäneet tunnetun maailmankaikkeutemme rajoja yhä kauemmaksi.
Opi lisää tähtitieteestä Yle Oppimisessa
- Tähtitieteen juuret ovat Babyloniassa
- Tähtitieteen historiaa Suomessa
- Arkeoastronomia tutkii arkeologisten löytöjen tähtitieteellistä merkitystä
- Jo antiikin Kreikassa kehitettiin malleja planeettojen liikkeistä
- Kopernikus kehitti aurinkokeskeisen maailmankuvan
- Tyko Brahe havainnoi ja Johannes Kepler laski
- Newton ja painovoiman teoria
- Einstein mullisti käsityksen avaruudesta
- Vanhoja tähtitieteellisiä kojeita
Ilma ja vesi
Ilmakehä säilyttää maapallolla lämpöä ja suojelee auringon haitalliselta säteilyltä. Maapallon vesikehä eli hydrosfääri taas sisältää kaiken planeetalla olevan veden sen eri olomuodoissaan.
Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu lämpötilaltaan erilaisiin kerroksiin, jossa ylöspäin mentäessä ilman tiheys ja paine vähenevät nopeasti. Ilmakehä säilyttää maapallolla lämpöä ja suojelee auringon haitalliselta säteilyltä. Ilmakehän liikkeet eli tuulet tasaavat lämpötilaa ja kosteutta maapallolla.
Vesi on elämän perusehto. Maapallon vesikehä eli hydrosfääri sisältää kaiken planeetalla olevan veden sen eri olomuodoissaan, pinta- ja pohjaveden lisäksi jäätiköt sekä ilmakehään ja kasvillisuuteen sitoutuneen veden. Veden kiertokulku kuvaa veden olomuodon muutoksia sekä liikettä vesikehässä.
Kuuntele maantieteen etäkurssiin liittyvä radio-ohjelma Maa planeettana. (Etälukiosta vuodelta 1997.)
Opi lisää ilmasta ja vedestä Yle Oppimisessa
- Nestemäistä vettä on biosfäärissä runsaammin kuin mitään muuta ainetta
- Vesistöjen jäätyminen voidaan havaita nelivaiheisena
- Maailman vesipäivällä muistutetaan, että liian monelta puuttuu puhdasta juomavettä
- Monimuotoiset järvimaisemamme
Oppimateriaalit: maantiede – Luonnonmaantiede
