Kiitos ja olkaa hyvä!
Vaikka viro ja suomi ovat läheisiä, ei kohteliaissa sanoissa juuri havaitse kielisukulaisuutta.
| Palun! | Ole hyvä! / Olkaa hyvä! / Kiitos! |
| Aitäh! | Kiitos! |
| Tänan! | Kiitos! |
| Suur aitäh! | Paljon kiitoksia! |
| Suur tänu! | Paljon kiitoksia! |
Viron sanaa palun käytetään sekä pyydettäessa että tarjottaessa.
- Üks kohv, palun. Yksi kahvi, kiitos!
- Palun! Olkaa hyvä!
- Aitäh! Kiitos!
Palun kuuluu aina kohtaliaaseen pyyntöön. Se voi olla joko pyynnön alussa tai lopussa:
| Palun üks pilet! / Üks pilet, palun! | Yksi lippu, kiitos! |
| Öelge palun / Palun öelge, kus on sadam? | Sanoisitteko, missä on satama? |
Tervetulotoivotus Tere tulemast! ja hyvän matkan toivotus Head reisi! ovat käyttökelpoisia ja helppo painaa mieleen. Nael kummi! puolestaan on tyypillistä virolaishuumoria, jolla toivotetaan onnea matkaan.
Anteeksi!
| Vabandust! / Vabandage! | Anteeksi! Pahoittelen! |
Viron sanaa vabandust / vabandage käytetään samalla tavoin kuin suomen sanaa anteeksi, eli silloin, kun halutaan huomiota (vrt. engl. excuse me) tai kun pahoitellaan tapahtunutta (vrt. engl. sorry!).
- Vabandage, mis kell on? - Anteeksi, mitä kello on?
- Pool viis. - Puoli viisi.
- Aitäh! - Kiitos!
- Vabandust! - Anteeksi!
- Pole midagi! - Ei se mitään!
Tervehdyksiä
| Tere! | Hei!/Moi!/Terve! |
| Tšau! | Hei hei!/Moikka! |
| Tere hommikust! | Hyvää huomenta! |
| Tere päevast! | Hyvää päivää! |
| Tere õhtust! | Hyvää iltaa! |
Tere! on neutraali tervehdys, joka käy kaikissa tilanteissa.
Vaikka viron Tere! ja suomen Terve! ovat sukua toisilleen, viron Tere-sanaa käytetään vain tavatessa.
Hyvästelyjä ja toivotuksia
Tavallisin hyvästelysana on Nägemist!
| Nägemist! | Hei! / Moi! / Näkemiin! |
| Nägemiseni! | Hei! / Moi! / Näkemiin! |
| Tšau! | Hei hei! / Moikka! |
| Head aega! | Näkemiin! |
| Head päeva! | Hyvää päivänjatkoa! |
| Head õhtut! | Hyvää illanjatkoa! |
| Head ööd! | Hyvää yötä! |
| Kõike head! | Kaikkea hyvää! |
Puhekielen tervehdystä ja hyvästelyä tšau / tšauki käyttävät vain hyvät tutut keskenään.
- Kena päeva! Mukavaa päivää!
- Aitäh! Teile ka! Kiitos, samoin!
Vanhemmat virolaiset tervehtivät työtä tekevää ihmistä sanoilla: Jõudu tööle! tai Jõudu! Voimia töihin!
Siihen kuuluu vastata: Jõudu tarvis! tai Tarvis! Voimia tarvitaan!
Ruokailevaa ihmistä tervehditään sanoilla: Jätku leiba! tai Jätku! Riittääköön leipä!
Siihen kuuluu vastata: Jätku tarvis! tai Tarvis! Sitä tarvitaan!
Esittäytyminen ja esittely
Kuidas Teie nimi on? - Mikä on nimenne?
Juta. - Jutta.
Väga meeldiv. - Hauska tutustua.
Saage tuttavaks. See on Kadi. - Saanko esitellä. Hän on Kati.
Meeldiv tutvuda! - Hauska tutustua!
Minu nimi on Juta. - Minun nimeni on Juta. Mina olen Kadi. - Minä olen Kadi. Meeldiv tutvuda. - Hauska tutustua. Samad sõnad. - Samoin.
Teitittely
Virossa neutraali puhuttelumuoto on teitittely. Se ei ole sidottu ikään eikä arvoon. Perhe- ja tuttavapiirissa sinutellaan. Uusien tuttavien kanssa sinuttelusta sovitaan tai sitä ehdotetaan: Kas me võime sinatada? Voimmeko sinutella? Te võite mind sinatada. Voitte sinutella minua.
Sinutteluehdotuksen tekeminen suodaan yleensä naiselle ja/tai vanhemmalle, korkeammassa asemassa olevalle henkilölle.
Palvelutilanteissa esim. myyjää, tarjoilijaa, taksikuskia teititellään aina.
Lapsia sinutellaan, ja nuoria aletaan teititellä yleensä teini-iässä. Nuorten keskuudessa sinuttelu on kuitenkin yleistymässä.
Ääntämisestä
Viron g, b, d äännetään samalla tavalla kuin suomen k, p, t :
Vabandage! [vapantake] – Anteeksi!
Viron k, p, t äänetään vokaalien välissä hieman lyhyemmin kuin suomen kk, pp, tt :
natuke [nattukke] – hieman, okei [okkei] – okei.
Virolainen ü äännetään samalla tavalla kuin suomen y :
küsimus [kysimus] – kysymys.
Virolainen õ voidaan ääntää kuin ö. Näin tekevät myös saarenmaalaiset ja hiidenmaalaiset.
He eivät sano võõras vaan [vööras] – vieras.
Virossa ei ole vokaalisointua:
Pärnu eikä Pärny, isa eikä isä, küsimus eikä kysymys.
Tarpeellisia sanoja
| Jah! Jaa! | Kyllä! |
| Ei! | Ei! |
| Hästi! | Hyvä on. / Hyvin. |