Kuivahtavilla pelloilla riittää nyt kiirettä. ProAgria Etelä-Suomessa uskotaan, että kasvukaudesta voi tulla kohtalaisen hyvä tai normaali.
Perinteisesti hiekkamailla Forssan seudulla on Etelä-Hämeessä päästy nopeimmin peltotöihin. Lämmin toukokuu on kuitenkin levittänyt lämmön koko etelään Padasjoelta Päijät-Hämeestä Uudellemaalle, ja koneita liikkuu viljelyksillä aamusta iltaan.
– Paikallisesti olot voivat silti vaihdella paljonkin. Hiekkamaalla oleva pelto on jo työstettävissä ja kuivaa, mutta läheisellä savipellolla vettä saattaa olla vielä liikaakin, kertoo asiantuntija Ville Alitalo ProAgria Etelä-Suomesta.
Hiekkamaalla oleva pelto on jo työstettävissä ja kuivaa, mutta läheisellä savipellolla vettä saattaa olla vielä liikaakin.
Ville Alitalo
Alitalon pysyvä työpiste on Riihimäellä. Alkuviikosta hän on käynyt myös Päijät-Hämeen suunnassa ja huomannut, että sama työntouhu on käynnissä kaikkialla Etelä-Suomessa.
ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija on optimistinen lämmön vaikutuksiin. Noin 30 vuoden keskiarvossa pysytään keväällä 2018.
– Ensimmäisiä kylvöjäkin on jo ollut käynnissä tällä viikolla Hämeessä, kertoo Alitalo.
Esimerkiksi rapsin saaminen ajoissa peltoon on tärkeää, että se ehtii ajoissa valmistua syksyksi. Myös viljoja on jo ehditty laittaa osin maahan.
Sängelle jääneet pellot kynnettävä ennen uutta kasvua
Syksyn 2017 runsaat ja jatkuvat sateet sekä kylmyys tuntuvat monin paikoin edelleen peltoviljelyssä Etelä-Hämeessä. Kun vettä tuli niin paljon, että koneilla ei loppusyksystä päästy pelloille, jäi peltoja paljon puimatta.
Tällaisilla pelloilla on edelleen tänä keväänä runsaasti sänkeä ja kortta. Se hidastaa kylvöä.
– Sänget ja muutkin kasvustot pitää nyt päästä ensin rikkomaan, ja siihen kuluu aikaa. Tämä hidastaa pahiten sateista viime syksynä kärsineiden peltojen saamista uuteen kasvuun, kertoo Ville Alitalo.
Sokerijalostaja Sucros houkutteli talvella tuottajia ryhtymään Hämeessäkin juurikkaan viljelyyn. Alitalo arvioi, että mitään suurta ryntäystä asian tiimoilta ei tapahtunut.
Kymmenien vuosien takaisista juurikaspeltojen määrästä ollaan nyt kaukana, vaikka Suomi on saanut EU:lta oikeudet lisätä sokerintuotantoa viidenneksen aiemmasta omavaraisuuden varmistamiseksi.