Venäjällä väärät pommiuhkaukset ovat jälleen herättäneet levottomuutta eri puolilla maata.
Ainakin Moskovasta, Pietarista, Jekaterinburgista ja Murmanskista on raportoitu vääriksi osoittautuneista pommiuhista.
Moskovassa viranomaiset tutkivat neljä lentokenttää, viisi rautatieasemaa, kymmenen tuomioistuinta, kouluja ja sairaaloita. Räjähteitä ei löytynyt.
Pääkaupungissa uhkausten aalto alkoi 28. marraskuuta. Viranomaiset tutkivat yli 3 000 laitosta ja rakennusta, lähes 300 000 ihmistä jouduttiin evakuoimaan kahden viikon aikana.
Pietarissa tyhjennettiin maanantaina kolme tuomioistuinta ja 12 korkeakoulua. Myös Pietarissa uhkausaalto alkoi 28. marraskuuta.
Toistaiseksi ketään ei ole pidätetty uhkausten johdosta.
Venäjän mediassa viimeaikaiset tapaukset on liitetty omituiseen vyyhtiin, johon kytkeytyy virtuaali- eli kryptovaluuttoja välittänyt nettipörssi ja Itä-Ukrainan separatisteja tukenut vaikutusvaltainen ortodoksimiljardööri Konstantin Malofejev.
Väärien uhkausten aallot pyyhkivät Venäjää
Pommiuhkausten aiheuttamista evakuoinneista on tullut suoranainen epidemia Venäjällä.
Ensi kertaa ilmiö nousi laajamittaisena esiin kesällä 2017. Myös tämän vuoden alkupuolella nähtiin sarja perättömiksi osoittautuneita uhkauksia.
Kun tekijöistä ei ole selvyyttä ja viranomaiset ovat olleet melko vaitonaisia, uhkaukset ovat nostattaneet monenlaisia huhuja ja salaliittoteorioita: Niistä on syytetty niin Ukrainaa, Isisiä kuin jopa radikaaleja ortodoksiaktivistejakin. Onpa epäilty, että kyseessä voisivat olla myös viranomaisten omat salaiset harjoitukset.
Uhkailupuheluja on ilmeisesti soitettu internetin kautta, ja Venäjän viranomaiset ovat aiemmin kertoneet jäljittäneensä uhkauksia muun muassa ukrainalaisiin IP-osoitteisiin.
RBK-lehti kertoi lokakuussa suunnitelmista, että turvallisuuspalvelu FSB voisi tarvittaessa määrätä operaattoreita katkaisemaan verkkoyhteyden maihin, joista pommihuijauksia soitetaan.
Tämänkertaiset uhkaukset ovat joidenkin mediatietojen mukaan tulleet sähköpostitse.
Yritys kiristää ortodoksimiljardööriä?
Venäjän mediassa on aiemmin pohdittu mahdollisuutta, että kyseessä olisi kampanja miljardööri Konstantin Malofejevia vastaan.
Kansallismieliseksi ortodoksiksi profiloitunut Malofejev on ajanut vapaaehtoisten värväystä Itä-Ukrainan sotaan Venäjän tukemien separatistien joukkoihin. Hän on Yhdysvaltain ja EU:n pakotelistalla.
Malofejevin omistaman Tsargrad-televisiokanavan toimitukseen tuli 27. marraskuuta kirje, jossa vaadittiin häntä maksamaan 120 bitcoinia, mikä vastaa runsasta 800 000 euroa.
Ellei rahoja maksettaisi, kirjeen lähettäjä uhkasi tekaistujen pommiuhkausten sarjalla. Tsargrad-televisiokanavan toimitus ilmoitti uhkauksesta turvallisuuspalvelu FSB:lle.
Myös pietarilaisiin tuomioistuimiin lähetettiin sähköposteja, joissa ilmoitettiin, että pommiuhkat jatkuvat niin kauan kuin "Malofejev ei palauta WEX-pörssistä varastettuja 120 bitcoinia".
Singaporeen rekisteröity WEX, World Exchange Service oli kryptovaluuttoja välittänyt, lähinnä venäjänkielistä asiakaskuntaa palvellut internetalusta.
Se lopetti toimintansa viime vuoden lopulla. Joukko pörssin asiakkaita on valittanut, että heidän kryptovaluuttojaan on kavallettu pörssistä.
Uhkauksista kertovat muun muassa RBK-sanomalehti ja pietarilainen Fontanka-uutissivusto.
Todisteita siitä, että viimeaikaiset tekaistut pommiuhkaukset todella liittyisivät Malofejevin saamiin uhkauksiin, ei ole.
– Luonnehdimme tätä kampanjaa mustamaalaukseksi ja katsomme, että se liittyy Konstantin Malofejevin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan. Niin hänellä kuin hänen organisaatioillaan ei ole mitään tekemistä bitcoinien varastamisen tai WEX-pörssin tai sen johtajien tai osakkeiden kanssa, Malofejevin lehdistöpalvelusta ilmoitettiin.
Taustalla hämärä kryptovaluuttapörssi
WEX:n tapausta on tutkinut Britannian yleisradioyhtiön BBC:n venäjänkielinen toimitus.
WEX aloitti toimintansa vuonna 2017, kun Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI oli sulkenut sen edeltäjän BTC-e:n rahanpesututkinnan seurauksena.
Syksyllä 2018 WEX tiettävästi myytiin Dmitri Havtšenkolle – entiselle kiovalaiselle yrittäjälle, joka taisteli Itä-Ukrainan sodassa separatistien riveissä ja tunnettiin lisänimellä "Morjatšok" eli "Merimies".
Viralliseksi omistajaksi rekisteröitiin Havtšenkon tytär. BBC:n artikkelissa epäiltiin, että Havtšenko oli tosiasiassa vain bulvaani.
Sodan aikana "Merimies"-Havtšenko oli lähellä niin kutsutun Donetskin kansantasavallan johdossa toiminutta Aleksandr Borodaita, joka taas oli aiemmin toiminut Malofejevin palveluksessa konsulttina.
BBC kertoo muun muassa saaneensa käsiinsä äänitallenteen, jossa Malofejeviksi tunnistettu mies keskustelee WEX:n tuomisesta turvallisuuspalvelu FSB:n hallintaan.
Yksi alustan perustajista, Aleksei Biljutšenko, kertoi BBC:lle luovuttaneensa FSB:n edustajille Moskovassa muistitikun, jossa oli tiedot, kuinka WEX:n asiakkaiden valuuttoihin päästäisiin käsiksi.
Malofejev on kiistänyt, että hänellä olisi mitään yhteyksiä WEX-yhtiöön.