Yskäherkkyys näyttää kulkevan suvussa, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Keuhkosairauksien professorin Heikki Koskelan mukaan perimä voi altistaa yskän pitkittymiselle esimerkiksi hengitystieinfektion jälkeen.
Myös lyhytkestoinen yskä oli kyselytutkimuksen mukaan yleisempää niillä henkilöillä, joiden suvussa esiintyy pitkittynyttä yskää. Tutkimukseen osallistui lähes 4 000 ihmistä Kuopiossa ja Jyväskylässä.
– Henkilö, jolla on perinnöllinen alttius, reagoi herkemmin esimerkiksi virusinfektioon yskällä. Sama virus ei välttämättä aiheuta yskää niille, joilla ei ole tätä sukurasitetta, Koskela havainnollistaa.
Seuraavaksi kannattaa Koskelan mukaan tutkia yskäherkkyyden geneettistä taustaa, mistä olisi hyötyä lääkehoidon kehittämisessä.
Aina krooniseen yskään ei löydy syytä
Pitkittyneestä, yli kolme viikkoa kestäneestä yskästä kärsii arviolta jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. Yskä on myös tavallisin lääkärissäkäynnin syy.
Yleisyydestä huolimatta pitkittynyttä yskää on aiemmin tutkittu vain vähän, koska sitä on pidetty ainoastaan oireena jostakin muusta sairaudesta. Sen taustalla onkin monesti muu hoidettavissa oleva syy, kuten astma, närästys tai krooninen nuha.
Koskelan mukaan 20–30 prosentissa tapauksista muuta syytä ei kuitenkaan löydy, jolloin syynä voi hänen mielestään olla poikkeava yskäherkkyys.
– Mielestäni se on oma sairautensa, mutta sen hyväksyminen viralliseksi diagnoosiksi vaatii vielä lisätutkimuksia.
Nykyisistä yskänlääkkeistä ei ole juuri apua pitkittyneeseen yskään. Koskelan mukaan poikkeavaan yskäherkkyyteen ollaan parhaillaan kehittämässä lääkkeitä, joita ei kuitenkaan nähdä apteekin hyllyillä vielä lähivuosina.
– Uuteen käsitteeseen, yskäherkkyysoireyhtymään liittyvä tutkimus on lisännyt ymmärrystä yskän syntymekanismeista. Sillä saralla on tehty tärkeitä löytöjä, ja siihen liittyen on odotettavissa ensimmäiset tehokkaat yskänlääkkeet, Koskela sanoo.
Lue myös: