Oppiminen herättää aikuisissa uteliaisuutta, innostusta ja toiveikkuutta, mutta ajoittain myös riittämättömyyden tunteita. Mutkia oppijan tielle aiheuttavat etenkin rahan ja ajan puute.
Osaaminen luo edellytyksiä pärjätä alati muuttuvassa maailmassa ja on yksi hyvinvoinnin lähteistä. Näkemykset käyvät ilmi Sitran teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui reilut kaksituhatta 18–85-vuotiasta suomalaista. Tulokset valottavat nuorten aikuisten, työikäisten ja eläkeläisten näkökulmia elinikäiseen oppimiseen – aiheeseen, josta käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua.
Hallituksen asettama parlamentaarinen jatkuvan oppimisen työryhmä hakee parhaillaan uusia keinoja oppimisen mahdollistamiseksi.
Sitran kyselyn mukaan uuden oppimista ruokkii etenkin ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu. Tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen nähdään maailman muutoksessa pärjääminen. Tätä näkökulmaa painottavat etenkin keski-ikäiset ja eläkeläiset.
"Elinikäinen oppiminen perusoikeus"
Suomalaiset arvostavat laajaa yleissivistystä ja pitävät elinikäistä oppimista perusoikeutenaan. Näin ajattelee lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Suomalaisista myös kolme neljästä luottaa kykyynsä oppia uutta.
– Suomalaiset ovat erittäin opinhaluisia. Se on maallemme valtava voimavara. Onhan kyky oppia ratkaisevan tärkeä taito paitsi yksilöiden hyvinvoinnin myös työyhteisöjen kehityksen ja Suomen tulevan menestyksen kannalta, sanoo Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen Sitran tiedotteessa.
Oppimista tapahtuu niin arjessa kuin juhlassa, ei vain koulun penkillä. Tärkeimmät oppimisympäristöt ovat kyselyn mukaan perhe ja muut ihmissuhteet sekä työelämä. Niitä pitää tärkeinä tai erittäin tärkeinä opettajinaan noin kolme neljästä vastaajasta. Myös koulutus, vastoinkäymiset ja harrastukset keräävät mainintoja.
Oppimisen iloa kuvankäsittelystä tai skootterilla ajosta
Kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana vastaajat kertovat oppineensa etenkin verkon kautta tietoa hakemalla, lukemalla ja kirjoittamalla sekä harrastamalla. Oppimisen iloa tuovat monenlaiset arjen asiat, kuten uusi joogaliike, auton jarrujen korjaus, kuvankäsittely, skootterilla ajaminen tai jonkin asian syvällinen ymmärtäminen.
Julkisessa keskustelussa osaamisen kehitystarpeet yhdistetään usein työelämän muutokseen, mutta kyselyn mukaan suomalaiset näkevät oppimisen merkityksen tätä laajemmin.
Työelämässä oppeja kartuttavat etenkin muiden kanssa työskentely ja muilta oppiminen sekä uusien asioiden ja työtapojen kokeilu. Vastaajista 68 prosenttia uskoo, että heidän työssään tapahtuu viiden seuraavan vuoden aikana muutoksia, joiden takia omaa osaamista kannattaa kehittää.
Työyhteisöjen ilmapiiri koetaan yleisellä tasolla pitkälti oppimismyönteiseksi, mutta konkreettiset mahdollisuudet ja oppimiseen varattu aika tätä vähäisemmäksi.
Vastaajista kolme viidestä koki, että heillä on osaamista, jota he voisivat hyödyntää yhteiskunnassa enemmän.
Koulutus kasaantuu
Kyselyn mukaan suurimmat esteet osaamisen kehittämiselle liittyvät rahan ja ajan puutteeseen.
Korkea koulutustaso näyttäisi korreloivan osaamisen kehittämisen kanssa, kun taas matalammin koulutetut vastaajat kokevat mahdollisuutensa heikommiksi. Tämä tulos vahvistaa näkemystä siitä, että koulutus kasaantuu.
– Jatkossa on varmistettava, että jokaisella suomalaisella on ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta mahdollisuus uudistaa osaamistaan. On tarpeen selvittää, miten erilaiset käytännöt, lainsäädäntö ja rahoitus parhaiten mahdollistavat ja tekevät tilaa yksilön oppimiselle läpi elämän, Helena Mustikainen painottaa.
Lue lisää: