Kolmen kuukauden Euroopan laajuinen koronasulku on hämmentänyt ihmisiä. Yhtäältä on odotettu EU:n yhtenäisiä ohjeita, toisaalta jäsenmaat ovat nopeassa kriisitilanteessa toimineet niin kuin omilta poliitikoilta on oikeus odottaa, maakohtaisesti.
Keskiviikko oli lähtölaukaus normaaliin ainakin poliittisesti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komission koronaviilatun ehdotuksen unionin tulevien vuosien budjetista ja jälleenrakennusrahastosta. 1 850 miljardia euroa on iso summa rahaa.
Bryssel ja Belgia ovat palautumassa entiselleen. EU-parlamentin täysistuntosalikin näytti lähes normaalilta, kun von der Leyen julkisti koronapakettinsa. Esitystä seurasi paikan päällä koko komissio, poliittisten ryhmien puheenjohtajat ja jo iso joukko europarlamentaarikkoja. Ainoat epänormaalit elementit olivat maskit ja turvavälit. Etätyö on edelleen sääntö sekä komissiossa että parlamentissa. Iltapäivällä komission pihalla oli jo iso joukko tiedotusvälineitä haastattelemassa komissaareja kasvotusten, tietysti turvaväliä noudattaen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti koronapaketin julkistuksen jälkeen, että EU:n huippukokous pidetään suunnitellusti vain päivällä kutistettuna 19. kesäkuuta. Toteutuuko huippukokous fyysisesti saman pöydän ääressä vai etänä videoyhteyden välityksellä on vielä auki. Kaikki riippuu korona- eli turvallisuustilanteesta.
Kun EU-maat avaavat pikkuhiljaa elämäänsä, kulkurajoitteita, taloutta ja sosiaalista elämää, avautuu myös yhteinen politiikan teko.
Koronapandemian tuhojen korjaaminen on pitkä tie. Odotan ilolla ja innolla poliittisia keskusteluja jäsenmaissa ja niiden kesken, koska se on normaalia.
Taloudelliset korjaustoimet vaativat suuria päätöksiä, ehkä jopa poliittisia uhrauksia.
Kun armeijakielellä puhutaan, että “ketään ei jätetä”, niin kysyn voiko se päteä myös siviilielämän kriisitilanteessa. Koko Euroopan etua ajava komissio tuntuu ajattelevan niin, mutta ovatko jäsenmaat samaa mieltä – siitä lisää tulevina kuukausina.
Alta voit lukea EU-toimituksen poimintoja viikon oleellisista eurooppalaisesta keskustelusta ja yhden suosituksen historia-aiheesta. Lopussa kerromme vielä, mitä ensi viikolla tapahtuu.
#SOMESSA: Eliitti porskuttaa, tavallinen kansa eristäytyy korona-aikoina Britanniassa
Laskussa: Koronakieltojen rikkominen! Britannian pääministerin Boris Johnsonin avustaja Dominic Cummings ajeli vaimonsa ja lapsensa kanssa satojen kilometrien matkan Cummingsin maatilalle aikana, jolloin hallitus ohjeisti kansaa pysymään kotonaan ja olemaan matkustelematta. Cummingsin piittaamattomuudesta on noussut valtava kohu niin somessa kuin perinteisessäkin mediassa. Cummingsin selittelyä oli kiusallista katsella maanantain tiedotustilaisuudessa.
Twitter-päivityksissä on ollut tällä viikolla sekä Cummings-vitsejä että surullisia tarinoita siitä, miten tavalliset britit ovat joutuneet kärsimään koronaeristyksessä. Ylläolevassa viestiketjun palasessa James Ker-Lindsay kertoo 99-vuotiaana kuolleesta isoäidistään. Ker-Lindsay on katkea Cummingsille, koska hänen perheensä noudatti hallituksen tiukkaa määräystä, ja isoäiti kuoli yksinään eristyksissä.
Häikäilemättömänä poliittisena strategina tunnettu Cummings on keskeinen vaikuttaja Johnnsonin hallinnossa. Hän hääri taustalla myös brexit-kampanjassa. Cummingsin liikkeitä korona-aikana on puitu niin perinpohjaisesti, että Johnson kehotti kansaa jo siirtymään uusiin aiheisiin.
#FAKTA: Euroopan maat ovat yksinään vain laihoja viipaleita maailmantaloudesta
Kuluneen viikon suurin Eurooppa-uutinen on ollut raha. EU-komissio esitteli vihdoin keskiviikkona esityksensä sekä unionin yhteiseksi seitsenvuotiseksi budjetiksi (1 100 miljardia euroa) että uudeksi elpymisrahastoksi (750 miljardia). Rahastosta suurin osa rahoitetaan jäsenmaiden yhdessä takaamasta ja maksamasta lainasta.
EU:sta halutaan nyt tehdä aiempaa vahvempi toimija maailmanlaajuisesti. Yksi syy, miksi Saksa kääntyi tukemaan yhteisvastuullista velkaa, on Euroopan raaistuva kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Saksan liittokansleri Angela Merkel selitti yhteistä velanottoa sillä, että koronakriisistä ei nousta yksin eikä kansallisvaltiolla ole yksin tulevaisuutta. Tämä näkyy oheisesta grafiikasta. Vaikka Saksa on Euroopan suurin talous, ilman EU:ta se olisi vain kääpiö kahden maailmanmahdin jaloissa.
TÄRKEITÄ ASIOITA EDESSÄ: Mitä Suomi EU:lta haluaa, mikä on meille olennaista?
Ollako vai eikö, siinä pulma. Näin pohtii Hamlet, Tanskan prinssi, William Shakespearen kirjoittamassa tragediassa. Hamlet epäröi ryhtyä päättäväiseen toimintaan kuolemanpelkonsa vuoksi.
Sitaatti sopii nyt myös suomalaisten poliittisten päättäjien suuhun, kun he pohtivat kantojaan syvenevään EU-yhteistyöhön.
EU-komissio esitteli toissapäivänä uuden elpymisrahaston toimintaperiaatteita. Koska jäsenmaat ottavat alkaisivat vastaisuudessa laskea liikkeelle yhteisiä velkakirjoja, EU-yhteistyö syvenisi aivan uudelle tasolle.
Suomi voisi saada rahastosta 3,5 miljardia euroa avustuksena, jota ei pitäisi maksaa takaisin. Tulisiko Suomesta lopulta saaja vai maksaja, sitä on vaikea tarkalleen laskea. Lue täältä, miksi.
Entä onko komission elpymisrahastoesitys poliittisesti mahdollinen tai oikeudellisesti EU-sopimusten mukainen? Olisiko rahasto Suomelle hyödyllinen? Kysymyksiä pohtivat Politiikkaradion keskustelussa eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ja kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) toimittaja Tapio Pajusen kanssa.
Brysselin koneessa puhutaan siitä, minkälainen tuki koronasta kärsiville EU-maille olisi Suomen kannalta järkevintä. Haastateltavana on työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.
EU:n kesästä on tulossa erittäin kiireinen, koska kesä–heinäkuussa pitäisi sopia paitsi unionin omasta rahankäytöstä myös Britannian EU-eroon liittyvistä kysymyksistä. Pääministeri Boris Johnson tapaa EU-johtajat kesäkuussa. Eurooppa-kirjeen toimitus piirtää rastin seinään, jos kauppasopimus syntyy tuolloin!
Dunkerque on pohjoisranskalainen kaupunki, jonka kerrostalojen reunustama merenrantabulevardi muistuttaa belgialaisia rantoja. Se sijaitseekin vain kymmenen kilometriä Belgian rajalta. Kaupunki tunnetaan parhaiten "Dunkerquen ihmeestä" eli operaatio Dynamosta, josta on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Mistä on kyse? Lue täältä lisää.
ENSI VIIKOLLA: EU-maat käsittelevät rahaesityksiä ensimmäisen kerran yhdessä
Hallituksen EU-ministerivaliokunta pui komission tukipakettiestitystä sekä tänään perjantaina että ensi viikon keskiviikkona. Myös eduskunta käsittelee esitystä keskiviikkona 3. kesäkuuta.
Samana päivänä kokoontuvat myös jäsenmaiden EU-lähettiläät hieromaan sopua rahankäytöstä. Suomen kannan pitäisi olla selvillä viimeistään 9. kesäkuuta, jolloin pidetään EU-maiden talousministerien Ecofin-kokous.
Maanantaina käynnistyy neljäs ja viimeinen neuvotteluviikko EU:n ja Britannian välillä tulevasta suhteesta. Britannia ei aio pyytää jatkoa siirtymäkaudelle eikä taipua EU:n vaatimuksiin käytännössä missään. EU taas ei aio päästää Britanniaa nauttimaan sisämarkkinoistaan ilman sääntöjä ja vedenpitäviä sopimuksia. Tällä hetkellä Britannian sopimukseton ero EU:sta näyttää toteutuvan vuoden lopussa.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.