Anne Häkkisen eteisen lattialla on iso pahvilaatikko, jossa lukee "joulun 1. laatikko" Laatikoita on kaikkiaan 14, ja Häkkinen laittaa niistä joulukoristeita esille pitkin syksyä.
– Tonttuovi on jo paikoillaan keittiön liedellä. Siellä on pari oikeaa joulukuusta odottamassa tonttua saapuvaksi. Myös tonttuposti on nostettu esille syyskuussa, Häkkinen kertoo.
Tonttuposti on vanhasta puusta tehty postilaatikko, johon ilmestyy pikkuhiljaa erilaisia tonttumaailman esineitä. Nyt laatikosta löytyi kaksi tonttua ja pikkuinen halkopino.
– Sitä mukaan kun tonttupostiin näitä tavaroita tulee, rakentelen tontuille joulumaata keittiön nurkkaan.
Tänä vuonna Anne Häkkinen aloitti jouluvalmistelut syyskuussa. Tonttuoven lisäksi lasten joulukalenteripussukat ovat ensimmäisiä asioita, joita jo syksyllä otetaan esille. Minkään tietyn aikataulun mukaan valmistelut eivät etene vaan joulun laiton voi laukaista monenlaiset asiat.
– Joskus se on se, että lasten tekee mieli piparitaikinaa, ja joskus taas kaupan joulukarkit tuovat mieleen ajatuksen, että on hyvä aika aloittaa jouluun valmistautuminen.
Nyt ensimmäiset piparit on jo leivottu ja glögit sekä joulukarkkiuutuudet maisteltu. Iltojen pimentyessä myös jouluvalot alkavat pikkuhiljaa valaista pihaa ja kotia. Häkkinen rakentaa joulua fiiliksen mukaan, eikä hän tänä vuonna ole vielä kiirehtinyt.
– Tänä vuonna on ollut niin upea syksy ja ruska, ettei valoja ole tehnyt mieli vielä laittaa esille.
Anne Häkkinen kehottaa kuuntelemaan omia tuntemuksiaan joulun suhteen. Hänen mukaansa koskaan ei ole liian aikaista valmistautua jouluun.
– Jos ystäväsi on toivonut jotain asiaa aina, ja löydät sen keskellä kesää, niin miksi ei, tervetuloa joulu siinä hetkessä.
Kaikki uusiksi vessanmattoja myöten
Anne Häkkinen on aina ollut jouluihminen. Joulutunnelmointi juontaa juurensa lapsuuden jouluihin ja Martta-mummon luo. Mummon tapa laittaa joulua huolella ja yhdessä suvun naisten kanssa kiehtoi Annea jo pienenä. Mummolta hän oppi myös sen, että lahjoja tehdään paljon itse.
– Se jouluntekemisen aika oli minulle hyvin onnellista aikaa lapsena.
Häkkisen uusperheessä on totuttu vuosien varrella siihen, että äiti tykkää laitella joulua hyvissä ajoin esille. Anne Häkkinen kertoo ottavansa muut perheenjäsenet huomioon, ja hän laittaa joulutavaroita pikku hiljaa esille.
– Kerralla jos nämä kaikki koristeet läväyttäisi paikoilleen, olisi se melkoinen kaaos. Perhe onneksi tukee minun jouluharrastustani.
Häkkisen kodissa likimain koko sisustus menee ennen joulua uusiksi. Ensimmäiseksi vaihdetaan kesäiset muumimukit talvisempiin, sitten vaihtuvat vessanmatot, verhot, petivaatteet, patalaput ja vaatteet. Jopa korvakorut muistuttavat joulunaikaan joko joulupalloja tai piparkakkuja.
– Minulla on noin 20 erilaista tonttuhattua, joita vaihtelen oman pukeutumiseni mukaan. Niitä pidän perinteisesti marraskuun lopulla järjestettävästä Mikkelin joulunavauksesta lähtien joka päivä jouluun saakka.
"Joulubattle" työpaikalla
Räikein tonttuhattu, glitterin vihreä punaisilla joulupaketeilla koristeltu joulukuusta muistuttava tötterö on muisto parin vuoden takaa. Silloin Häkkisen työpaikalla syntyi varsinainen "joulubattle" Häkkisen ja parin työkaverin kesken.
– Eräänä aamuna kun tulin töihin, olivat työkaverit teipanneet oman työpisteensä ympärille suojanauhat joissa luki "jouluvapaa alue". Iinnostuin ja tein omalle työpisteelleni jouluseimen, jossa pääosassa oli työpaikan roolihahmoni päihteetön pupu, ehkäisevää päihdetyötä tekevä Häkkinen kertoo.
Hyväntahtoinen joulusota yltyi päivä päivältä, kun joulun vastustajat ja Häkkinen keksivät mitä mielikuvituksellisempia asioita omille työpisteilleen. Sana kamppailusta kiiri muihinkin yksiköihin ja ihmiset toisista työpaikoista kävivät katsomassa, millä tolalla sotatantereet milloinkin olivat.
– Me keksimme aina uusia jekkuja toisillemme ja kaiken huipennus oli se, kun eräänä aamuna päihteetön pupuni oli yön aikana syönyt liikaa liköörikonvehteja ja kellahtanut kumolleen. Työkaverit olivat tämän käyneet lavastamassa ja eihän sitä voinut kuin nauraa kun töihin tuli, Anne Häkkinen kertoo.
Sosiaalinen hyväksyntä vahvistanut juhlapyhien aikaistumista
Häkkisen aikainen jouluintoilu saattaa herättää joissain ihmisissä paheksuntaa, mutta hän ei ole ainoa, joka ilahtuu markettien joulusuklaista jo syyskuussa. Joulun valmistelu on aikaistunut monessa muussakin suomalaisessa kodissa viime vuosina. Taustalla on kaupallisuuden lisäksi sosiaalisen median harrasteryhmien tuoma hyväksyntä.
Pelkästään Facebookissa on kymmeniä suomalaisia jouluaiheisia ryhmiä, joissa sadat tuhannet suomalaiset fiilistelevät joulua ympärivuotisesti.
Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, kulutustutkija Terhi-Anna Wilska näkee harrasteryhmien sosiaalisen hyväksynnän vahvistavan juhlapyhien aikaistuimista.
– Ihminen on sosiaalisesti ohjautuva olento. Jos joku haluaa laittaa joulukoristeet ikkunaan elokuussa, ja jossain ryhmässä on muita, jotka tekevät samoin, vahvistuu oma tunne siitä että tämä on ok, Wilska sanoo.
Wilska näkee, etteivät juhlaperinteet ylipäätään ole enää niin sitovia kuin ne olivat aikoinaan. Ihmisten käytökseen sallitaan vaihtelua, ja sosiaalinen kontrolli on höllentynyt.
– Harrasteryhmissä ihmiset ovat monesti somekuplassa, jossa toisten intohimoisten harrastajien innostus tarttuu helposti. Hauskuus tulee siitä, kun jakaa omia kuvia ja ajatuksia toisille ryhmäläisille ja saa tykkäyksiä.
Makaronia ja lihalientä joulupöydässä
Anne Häkkinen ei itse kuulu somen jouluryhmiin, mutta ymmärtää niiden tuoman tuen ja hyväksynnän. Ainoa asia mikä Facebookissa joulusta muistuttaa on laskuri, joka tikittää päiviä ja tunteja jouluaattoon.
Häkkinen kokee tulevansa hyväksytyksi jouluhössötyksineen lähipiirissään, vaikka hyväntahtoista naljailua riittääkin.
– Kun tänä syksynä ensimmäisen kerran leivoin pipareita syyskuussa ja kirjoitin siitä Facebookissa, yksi ystävistäni kommentoi että nytkö vasta! Sinullehan tulee kiire, Häkkinen nauraa.
Häkkisen joulu runsaine koristeineen ja punaisine sävyineen saattaa kuulostaa todella perinteiseltä, mutta joulupöydän tarjoilut perheessä ovat kaikkea muuta kuin perinteiset. Lähtökohtana on, että jokainen saa syödä juuri sitä mitä haluaa. Ajatus on tullut jo lapsuudenkodista, jossa pikkusisko söi karjalanpaistista vain liemen makaronin kera lopetettuaan lihansyönnin.
– Äiti aina sanoi, että jokainen saa syödä just sitä mitä haluaa, ja tätä samaa periaatetta olen minäkin jatkanut.
Niinpä Häkkisten joulupöydästä löytyy muun muassa mummon tekemiä lihapullia, sipulia, smetanaa, mätiä ja paahtoleipää.
– Ei mitenkään perinteisimmät jouluruuat, mutta meille niistä tulee hyvä mieli. Ja sisko syö edelleen lihalientä ja makaronia, Häkkinen nauraa.
Yksi lahjoihin liittyvä perinne on sellainen, jota ilman Anne Häkkiselle ei joulu tule.
– Viimeiset 15 vuotta olen toivonut joulupukin paketista kirjan ja hyvän suklaarasian. Kun lapset ovat hävinneet omien lahjojensa kimppuun ja minä pääsen kirjan ääreen, tunnen kuinka joulurauha laskeutuu.
Häkkinen näkee pitkät jouluvalmistelut matkana. Kolmen kuukauden joululla hän haluaa välttää niitä pettymyksen tunteita, joita voi tulla jos joulua viettää vain yhden päivän ja siihen ladataan paljon odotuksia.
– Tällä tavalla minä saan nauttia joulusta nyt kolme kuukautta, Anne Häkkinen sanoo.