Erilaisten hyönteisten päitä.
Mikroskooppivalokuvassa hypomecis roboraria.
Mikroskooppivalokuvassa hypomecis roboraria.
Mikroskooppivalokuvassa kissankäpälälude. Luteen muoto muistuttaa kissan anturoiden muotoa.
 Mikroskooppivalokuvassa mehiläisen pää.
Mikroskooppivalokuvassa kukkakärpänen.
Kukkakärpäsen pää lähikuvassa.
Mikroskooppikuvassa kolme viholaisen päätä.
Mikroskooppivalokuvassa huopamehiläisen pää.
Lähikuva kädessä olevan kovakuoriaisen puhdistmisesta pensselillä.
Mikroskooppivalokuvassa viisi ampiaisen päätä.
Mikroskooppivalokuvassa yökköhietaspistiäinen valkoista taustaa vasten.
Kimalaisen siipi valkoisella pohjalla.
Ruskean ja helmiäisenkimmeltävä mauriainen.
Mikroskooppivalokuvassa keltavyöpaarman pää.
Mikroskooppivalokuvassa hedelmäsoluja.
Mikroskooppivalokuvassa sateenkaarenväreissä hehkuvaa sitruunahappoa.
Mikroskooppilähikuvassa iphonen näytön pikseleitä. Jokaisessa pikselissä on punainen, vihreä ja sininen osa.
Mikroskooppilähikuvassa iphonen näytön pikseleitä. Jokaisessa pikselissä on punainen, vihreä ja sininen osa.

Pörriäisten aika

Mikroskooppikuvissa perhosen sukukalleudet hohtavat outoa kauneutta ja kukkakärpänenkin näyttää ilmeikkäältä

Max Söderholm tutustui mikroskooppikameraan ollessaan media-assistentin opintoihinsa kuuluvassa työharjoittelussa yliopistolla. Tällä hetkellä hän työskentelee Luonnontieteellisessä keskusmuseossa museomestarina.

Yöperhosten genitaaleja esittelevä kuvasarja toi muutama vuosi sitten hänelle voiton Tieteellisten seurain valtuuskunnan tiedekuvakilpailussa.

Kaksi voittokuvista Max otti erikoislinssein varustetulla järjestelmäkameralla, kerroskuvaamalla perhosen yli sata kertaa. Yhden kuvan hän otti mikroskoopin kautta.

"On aina uskomaton kokemus päästä kuvaamaan vaikkapa kissankäpälälude. Sen kilpi on aivan kuin lasimosaiikkia."

Mikroskooppivalokuvaus on mikroskoopin avulla kuvaamista tai sitten valokuvaamista erikoislinssein siten, että mennään mikronin eli millimetrin tuhannesosan tarkkuuteen. Tältä näyttää mehiläinen, ilmeisesti pölytyshommissa.

Tässä kukkakärpänen oikein läheltä katsottuna. Monilla kaksisiipisillä saattaa suurin osa päästä olla silmää. Se tekee niistä hieman astronautin näköisiä.

Jos katsomme kukkakärpästä mikroskoopin alla, siitä paljastuu asioita, joita emme paljain silmin lainkaan voi nähdä tai edes käsittää. Eikö se olekin oudon ilmeikäs?

Viholaisesta puhumattakaan.

Myös huopamehiläisessä on helppo nähdä inhimillisiä piirteitä. Vaikka ehkä se on vain meidän kuvitteluamme?

Ennen kuvausta kohteet olisi hyvä saada mahdollisimman puhtaiksi. Paljaalla silmällä on mahdoton nähdä mikroroskia ja kuvia kasatessa vastaan voi tulla epämiellyttäviä yllätyksiä.

Isolla ruudulla Max tarkistaa, että kuvattava – tässä kärpäsen pää – on varmasti puhdas.

Ampiaiset.

"Jos ajatellaan kaiken maailman hyönteisiä, sieltä löytyy aivan loputtomasti uskomattoman näköisiä tapauksia. Otetaan nyt vaikka yökköshietapistiäinen."

Kimalaisen siipi.

Mauriainen, tutummin sokerimuurahainen.

Max Söderholmin mielestä on luontevaa, että tarkkoja lähikuvia ottava yleensä päätyy hyönteisten maailmaan. Tässä keltavyöpaarma.

Mutta mikroskooppivalokuvaus taipuu moneen. Tässä hedelmäsoluja.

Tarpeeksi läheltä katsottuna sitruunahappo näyttää aivan psykedeeliseltä maalaukselta.

Ja onpa Max Söderholm kuvannut Iphonen pikselitkin.

Tekijät
Teksti :Regina Rask
Kuvat ja videot:Nella Nuora
Mikroskooppivalokuvat :Max Söderholm
Graafikko:Illusia Sarvas

Julkaistu 9.5.2021 10:00