ASK Ihmiset juoksivat henkensä edestä yöpaita päällä.
Tämä on lause, jonka kuulee toistuvasti asukkaiden suusta Askissa.
Ask on keskus Gjerdumin kunnassa, jossa tapahtui joulukuun lopussa yksi Norjan historian tuhoisimmista maanvyörymistä. Paikka sijaitsee lähellä Osloa.
Kymmenen ihmistä hautautui vajoamaan, joukossa kaksi lasta.
Nyt muistona on keskellä idyllistä asuinaluetta valtava kraatteri, 700 metriä pitkä ja 300 metriä leveä, jossa törröttää uponneita taloja.
Naapuri ajoi rotkon reunalle
Vyöry alkoi ilman ennakkovaroitusta aamuyöllä kello neljän aikaan. Pål Tønnesen heräsi tuolloin puhelimen ääneen, mutta ei ehtinyt vastata.
– Näin ulkona valon, joka tuli lähemmäksi. Se oli helikopteri, joka selvästi etsi jotain. Silloin tajusin, että jotain vakavaa on tapahtunut, hän muistelee.
Tønnesenin naapuri oli ollut niin hätääntynyt, että hän oli ajanut vyörymän reunalle. Viime hetkellä naapuri oli päässyt ulos autosta.
– Samantien auto oli pudonnut vyörymään, Tønnesen kertoo.
Nyt Pål Tønnesen asuu lähimpänä kraatterin reunaa. Hän on eläkkeellä oleva palomies ja onnettomuudesta kärsineen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Kaikki eivät uskalla palata
Ohi ajaa työmaa-ajoneuvoja vain muutamien kymmenien metrien päässä olevalle vyörymäalueelle. Vain päiviä aiemmin kaksi uutta taloa on vajonnut kraatteriin.
Se ei yllätä, koska talot olivat jo huterasti vyörymän reunalla.
Kaksisataa asukasta on yhä evakossa, viisi kuukautta onnettomuuden jälkeen. Kaikki eivät ole halunneet palata.
Tønnesenin mukaan osa odottaa syksyllä julkaistavaa virallista onnettomuustutkintaraporttia.
– Osa tarvitsee enemmän aikaa, hän sanoo.
Hän palasi vaimoineen kotiin heti helmikuussa, kun viranomaiset antoivat siihen luvan. Tuolloin vyörystä oli kulunut viisi viikkoa.
– Koin velvollisuudekseni näyttää esimerkilläni, että elämä jatkuu ja tänne on turvallista palata.
"Onneksi tästä ei tullut hauta-aluetta"
Pääinsinööri Paul Christen Røhr osoittaa vyörymäalueen reunalla olevia taloja.
– Tuo, tuo ja tuo. Ainakin nuo kolme taloa tulevat vielä romahtamaan, Røhr listaa.
Røhr on töissä Norjan vesivara- ja energiavirasto NVE:ssa ja vastuussa maanvyörymien turvatoimista Norjan itäisellä alueella.
Hän arvelee, että tutkimustöihin menee Askissa vielä 2–3 vuotta. Vasta sen jälkeen selviää, pääsevätkö kaikki asukkaat muuttamaan koteihinsa.
– Olemme hyvillämme ja helpottuneita siitä, että kaikki uhrit löydettiin, eikä tästä tullut hauta-aluetta, Røhr sanoo.
Viimeinen ruumis löytyi maaliskuun lopulla.
Syy on vielä mysteeri
Kukaan ei tiedä vielä, miksi onnettomuus tapahtui. Syytä tutkitaan parhaillaan.
Onnettomuusalue on vanhaa merenpohjaa, savista maata. Sadan vuoden aikana alueella on ollut muutamia maanvyörymiä.
– Me kaikki tiedämme, että täällä on juoksusavea. Mutta ei kukaan olisi ikinä uskonut, että tällaista voi tapahtua, asukas Pål Tønnesen sanoo.
Insinööri Røhrin mukaan savista maaperää ei pidetä Norjassa vaarallisena. Noin sata tuhatta norjalaista asuu alueella, jossa on juoksusavea.
– Juoksusavimaanvyörymät ovat syntyneet lähes poikkeuksetta ihmisen toiminnan seurauksena. Savi lähtee liikkeelle, jos siihen esimerkiksi kaivetaan kuoppa tai tulee ylikuormitusta, hän sanoo.
Røhr on varma, ettei syynä ollut syksyn suuri sademäärä, kuten on spekuloitu.
Syksyllä onnettomuustutkinnan päätyttyä selviää, pitääkö Norjan rakennuskäytäntöjä tai -lakeja muuttaa, jotta vastaavaa ei tapahdu uudelleen.
Maanvyöryn vieressä golfataan
Golfpelaajat kiertävät vieressä olevaa kenttää samaan aikaan, kun raivaustyöt ovat käynnissä.
Kentällä oli golfareita myös muutamaa päivää aiemmin, kun viimeisimmät talot romahtivat vyörymän reunalta.
– Joku voi ajatella, että miten näin triviaalia kuin golfia voidaan pelata tällaisella katastrofialueella. Meistä se on jonkinlainen merkki siitä, että elämä jatkuu, Gjerdrumin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Østensen pohtii.
Asukkaat ovat olleet aiempaa enemmän varuillaan ja peloissaan. Kyselyitä tulee kunnanvaltuustoon paljon.
– On huomattu tiellä enemmän vettä tai halkeama. Ihmiset haluavat tietää, ovatko ne merkkejä jostain vaarallisesta, Østensen kertoo.
Gjerdrumin kunta on saanut mittaviin rakennustöihin rahaa Norjan valtiolta, mutta vaikeampaa on ollut saada tukea kriisiapuun, Østensen harmittelee.
– Olisiko sitten niin, että rikkoutunut tie on helpompi nähdä ja korvata kuin ihmisen psyykkinen hätä, hän miettii.
Taloyhtiön puheenjohtaja Pål Tønnesen kehuu, että kymmenen tuhannen asukkaan kunta on hoitanut asiat hyvin.
– Kaikki tutkitaan nyt perinpohjaisesti. Jos jotain toimenpiteitä pitää tehdä alueen vahvistamiseksi, niin ne tehdään. Minä uskon, että täällä tulee olemaan yhtä turvallista asua kuin tunturissa, Tønnesen sanoo.
Vyörymäalueen päällä on puoliksi pystyssä keltainen talo.
– Tuon omistaja osti uuden talon alle kilometrin päästä, koska halusi ehdottomasti jäädä asumaan tänne, Anders Østensen kertoo.
Vielä ei ole päätetty, mitä maanvyörymäalueelle lopulta tapahtuu.
– Olen aika varma, ettei tähän tulla koskaan rakentamaan mitään maisemoinnin jälkeen, insinööri Paul Christen Røhr sanoo.
– Ei siihen taloja tule, mutta voi olla, että golfkenttä on halukas laajentamaan, Pål Tønnesen arvelee.
Millaisia ajatuksia Norjan maanvyöry herättää sinussa? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 10.6. klo 23 asti.
Lue lisää:
Norjan maanvyöry sattui korkeimman riskin alueella – nyt selvitetään, mistä tuho sai alkunsa