Tulli tiedotti viime kesänä tilanneensa kilpailutuksen jälkeen maaliikenteen läpivalaisulaitteistot Vaalimaan, Vainikkalan ja Imatran rajanylityspaikoille.
Ainoan tarjouksen jätti Puolaan rekisteröity yhtiö nimeltään Nuctech Warsaw.
Nuctech Warsaw on osa Nuctech Companya, jonka omistaa Kiinan valtio. Yhtiön toiminnan laajentuminen on jo herättänyt huolta EU-alueella ja Pohjois-Amerikassa.
Liettuan hallitus kielsi ostamasta lentokentän läpivalaisulaitteita kiinalaisilta
Samaan aikaan Suomen tullin hankinnan kanssa Nuctech voitti kilpailutuksen myös Liettuan kansainvälisillä lentokentillä.
Liettuassa parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunta päätti kuitenkin pyytää maan hallitusta arvioimaan hankinnan vaikutukset. Arvioinnin seurauksena Liettuan hallitus kielsi vuoden alussa Liettuan lentokenttäyhtiötä LOU:ta allekirjoittamasta hankintasopimusta Nuctechin kanssa.
Valiokunnan puheenjohtaja Laurynas Kasciunas kuvaa syitä MOT-toimitukselle sähköpostitse.
– On luotettavia todisteita siitä, että kiinalaisen Nuctechin matkatavaran läpivalaisulaitteet lentokentillä pystyvät keräämään dataa rajaliikenteestä.
– Matkatavaroista ja matkustajista voidaan koota esimerkiksi passin numerotietoja ja sormenjälkiä, Kasciunas kirjoittaa.
Kasciunasin mukaan tiedot voivat päätyä Kiinan tiedusteluviranomaisille, koska Kiina on vuodesta 2017 lähtien velvoittanut kiinalaisyhtiöitä auttamaan tiedonkeruussa.
– Se on vakava riski kansalliselle turvallisuudellemme.
Tulli pitää hankintaa turvallisena
Suomessa Nuctechin uusien läpivalaisulaitteiden asennus on jo alkanut.
Tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg sanoo, että huoli sormenjälkien tai henkilötietojen tallentamisesta ei koske Suomeen hankittuja laitteita.
– Tyypillisesti niillä läpivalaistaan kontteja, rekkoja. Muutaman laitteen osalta tavaraliikenteessä olevia junanvaunuja.
Ero on siinä, että lentokentillä läpivalaisulaitteet käyvät läpi yksityisten ihmisten matkatavaroita. Suomen itärajalle asennettavat laitteet läpivalaisevat henkilöautoja ja rajan ylittävää lastia.
Grönbergin mukaan hankinta on tehty puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti, ja prosessi huomioi tietoturvallisuuden.
Hän toteaa, että erilaisten laitteiden hankinnassa otetaan huomioon se, kenellä tietoihin on pääsy.
– Totta kai monet asiat ovat nykyaikaisissa välineissä mahdollisia. Näihin asioihin viranomaistoiminnassa kiinnitetään huomiota hankintojen yhteydessä.
Läpivalaisulaitteiden tietoturvaa koskeva auditointi tehdään vasta kun laitteet on asennettu rajanylityspaikoille.
Kiinalaisyhtiö vallannut markkinoita läntisiltä kilpailijoilta
Liettuan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Laurynas Kasciunasmuistuttaa yhtiön huonosta maineesta.
– Nuctechin epäillyistä laittomista toimintatavoista on julkisesti saatavilla runsaasti tietoa.
Aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi yhdysvaltalainen Politico ja New York Times.
Nuctechiä on muun muassa syytetty markkinoiden valtaamisesta alihinnoitelluilla tarjouksilla.
EU asetti viime vuosikymmenellä tariffit Nuctechille juuri rajoilla käytettävien suurten läpivalaisulaitteiden polkumyynnin vuoksi.
Liettuassa Nuctech voitti ylivoimaisesti halvimmalla tarjouksellaan läpivalaisulaitteiden tarjouskilpailun.
Suomessa kilpailutus oli käänteinen. Tulli kävi ensin useiden laitevalmistajien kanssa niin sanottua markkinavuoropuhelua, ja määritti sen jälkeen itse hinnaksi vajaa kuusi miljoonaa euroa.
– Markkinakartoituksissa ja erilaisissa vuoropuheluissa voitiin varmistua, että käytössä olevalla budjetilla voitaisiin hankkia tarpeet täyttävä ratkaisu, selittää Grönberg.
Tämän jälkeen varsinainen tarjouskilpailu kohdistui laitteiden laatuun.
Ainoan tarjouksen kilpailuun jätti kiinalaisomisteinen Nuctech.
Suomen tullin mukaan kilpailutuksella saatiin hankittua uusinta läpivalaisutekniikkaa.
Liettuan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Laurynas Kasciunasin mukaan Liettuassa asiaan suhtaudutaan toisella tavalla.
– Meillä hallitukselle on tärkeintä, että epäluotettavien laitetoimittajien teknologiaa ei päädy julkiseen käyttöön sektoreille, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä.
– Strategisesti merkittävissä hankinnoissa ei pitäisi arvioida vain hintaa ja laatua, vaan myös kansallisia turvallisuusintressejä.
Yrittikö Yhdysvallat vaikuttaa Suomen kilpailutukseen?
Wall Street Journal julkaisi pian Suomen kilpailutuksen jälkeen jutun, jossa kerrottiin, miten Yhdysvaltojen diplomaatit ovat varoittaneet eurooppalaisia Nuctechin levittäytymisestä EU-alueelle.
Tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg myöntää, että yhteyksiä oli.
– Viittaatte WSJ:n artikkeliin ja siinä mainittuun tietoon. Meihin ovat monet tahot olleet yhteydessä. Meitä on näistä asioista informoitu. Tiedossa on, että joissain maissa on suhtauduttu näin.
Grönberg ei kuitenkaan suoraan kommentoi lehtitietoa, että turvallisuusriskeistä varoittanut maa olisi nimenomaan Yhdysvallat.
– En lähde sitä [kommentoimaan], että mikä taho ja minkälaisessa sisällössä, mutta tiedostamme tämän asian, meihin ollaan oltu yhteydessä. Sillä tarkkuudella asiaa voi kommentoida.
Huoli liittyy siihen, voiko läpivalaisulaitteiden kautta kerätä tietoa niihin mahdollisesti yhdistyvistä tietokannoista. Näin esimerkiksi henkilötietoja ja tulliluetteloita voi päätyä vääriin käsiin.
Samaa keskustelua käydään esimerkiksi Hollannissa, jossa on käytössä vastaavia laitteita kuin Suomessa.
Hollantilaisen verkkojulkaisun mukaan Hollannin tulli perustelee laitteiden turvallisuutta sillä, että ne pidetään erillään muista tietoverkoista.
Nuctechin Euroopan toiminnoista vastaavan johtajan Robert Bosin mukaan tilanne on sama Suomessa. Bosin vastaukset MOT:lle toimitti sähköpostitse yhtiön käyttämä viestintäkonsultti.
– Tullin tilaamat laitteet toimivat suljetussa verkossa. Vain Suomen tullilla on pääsy laitteistojen keräämiin tietoihin
Liettuan Kasciunas varoittelee Suomea
Laurynas Kasciunasin mukaan Kiinan viime vuosina aktivoituneet investoinnit Euroopassa liittyvät sekä haluun hallita markkinoita että hyödyttää maan tiedustelua.
– Kiinalaisen teknologian läpilyönti muihin maihin lisää haavoittuvuutta ja riskiä, että menetämme strategisen infrastruktuurin hallinnan.
– Liettua ymmärtää nämä haasteet. On oltava valmis sulkemaan ovia hiukan silloin kun kiinalaiset, erityisesti valtio-omisteiset yhtiöt, pyrkivät mukaan kriittiseen infrastruktuuriin tai strategisille aloille.
Nuctechin Euroopan toimintojen johtaja Robert Bos syyttää Liettuaa osallistumisesta kauppasotaan Yhdysvaltojen puolella.
– Kieltämällä Nuctechia toimittamasta räjähteitä havainnoivia EDS-laitteita lentokentilleen Liettuan hallitus suosii amerikkalaista kilpailijaamme, Bos kirjoittaa viestintätoimiston MOT:lle toimittamassa vastauksessa.
– Tämä ei ainoastaan vääristä kilpailua, vaan myös käy liettualaisen veronmaksajan kukkarolle, sillä kilpailijan tarjous oli 30 prosenttia korkeampi.
Liettuan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan huoli on pitkälti samantyyppinen kuin keskustelussa siitä, kuinka laajan roolin Huaweille voi antaa tietoliikenteessä.
– He sanovat, että teknologia on luotettavaa, mutta emme voi taata, etteikö järjestelmiin esimerkiksi jälkikäteen asenneta päivityksiä, joiden kautta Kiinalla olisi pääsy yksityisiin tietoihin EU:n rajaliikenteestä.
Itärajan läpivalaisulaitteet käyttöön syksyllä
Tullin Mikko Grönberg sanoo, että huoli on tiedostettu.
– Mihin tahansa tekniseen välineeseen liittyy jo lähtökohtaisesti monenlaista huolta. Mutta siinä on spesifikaatiot, mitä pitää täyttää ja mihin toimittajan pitää sitoutua. Niitä on arvioitu ja niitä tullaan arvioimaan.
EU:n itärajalla uudet henkilöautoja, kontteja ja junavaunuja läpivalaisevat laitteet otetaan käyttöön Imatralla, Vainikkalassa ja Vaalimaalla loppukesällä ja syksyllä.
Sitä ennen tulli tekee laitteistoille tietoturva-auditoinnin.
Liettuassa kiinalaisyhtiö Nuctech Warsaw on valittanut Liettuan hallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen. Yhtiö pyrkii kumoamaan maan lentokenttäyhtiö LOU:lle asetetun hankintakiellon.
Illan A-studiossa puhutaan Kiinan vaikuttamisoperaatioista, vieraina Aapo Cederberg Cyberwatch Finlandista ja kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta. Yle TV1 ja Areena kello 21.05
Voit keskustella aiheesta 8.7. klo 23:een asti.