Hämeenlinnaan on kahden edellisvuoden aikana perustettu yhteensä 15 luonnonsuojelualuetta eri puolille kaupunkia.
Vuonna 2019 Hämeenlinnan Renkoon perustettiin Talvitien ja Hyystin luonnonsuojelualueet ja Hauholle Hepolähteen luonnonsuojelualue. Lisäksi samana vuonna Hämeenlinnan perusti kantakaupunkiin Annalan, Lassilan–Sakkilan sekä Mäki–Lassilan luonnonsuojelualueet.
Vuonna 2020 Hämeenlinnan Tuulokseen perustettiin Vuohikallion luonnonsuojelualue. Lammille perustettiin Evoniemen, Silmisuon, Tuohikarpionharjun sekä Kiuasjärvien 1 ja Kiuasjärvien 2 luonnonsuojelualueet. Hauho sai luonnonsuojelualueet Sikosaareen, Soveriin ja Mäntyrantaan.
– Viimeisimmät Hämeenlinnan kantakaupungin maille perustetut luonnonsuojelualueet ovat vuonna 2018 perustettu Sibeliuksen metsä, joka on 97 hehtaaria ja vuonna 2019 perustettu Annalan luonnonsuojelualue, joka on 0,81 hehtaaria, kertoo Hämeenlinnan ja Hattulan ympäristöasiantuntija Hanna Tuominen.
Sen sijaan Hattulassa uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen on ollut viime vuosina vähäisempää. Vuosina 2019–2020 Hattulan kunta ei ole perustanut yhtään uutta luonnonsuojelualuetta, eikä niitä ole tänä vuonnakaan vireillä.
Tällä hetkellä Hämeenlinnassa luonnonsuojelualueita on kaikkiaan noin 1 900 hehtaaria, mikä on noin prosentin verran koko kaupungin pinta-alasta. Hattulassa luonnonsuojelualueita on noin 300 hehtaaria eli noin 0,7 prosenttia kunnan pinta-alasta.
Moni luonnonmuistomerkki on alueensa maamerkki
Uusien luonnonmuistomerkkien perustaminen on ollut viime vuosina vähäistä Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Ympäristöasiantuntija Hanna Tuominen kertoo, että yhtään uutta rauhoituspäätöstä ei ole tehty moneen vuoteen. Viimeisin päätös on vuodelta 2016, kun Hauholla Kalailan Tuulimäen viisirunkoinen metsälehmus rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi.
Luonnonmuistomerkkinä voidaan rauhoittaa yksittäinen puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jos kohdetta on aihetta erityisesti suojella sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muu vastaavan syyn vuoksi. Rauhoituksesta päätetään luonnonsuojelulain perusteella.
– Vuonna 2016 Hämeenlinnan ja Hattulan ympäristöasiantuntijana toiminut Heli Jutila on tosiaan tehnyt kuusi luonnonmuistomerkkipäätöstä, mikä ei tarkoita, että uusia muistomerkkejä olisi perustettu. Sinä vuonna kolme näistä oli rauhoituksen lakkautuspäätöksiä, yksi päätös täsmensi olemassa olevaa rauhoitusta, yksi päätös oli uuden luonnonmuistomerkin rauhoitus ja yhdessä päätöksessä esitys luonnonmuistomerkistä hylättiin, kertoo Hanna Tuominen.
Koska suurin osa luonnonmuistomerkeistä on puita tai puuryhmiä, jotka vanhenevat, niin viime vuosina on jouduttu lakkauttamaan luonnonmuistomerkkejä enemmän kuin niitä on rauhoitettu. Rengosta Ahoisten Kivistön Äijäkuusen (iso kuusi) sekä Lammin Taka-Evon käärmekuusen rauhoitukset lakkautettiin vuonna 2016.
Samana vuonna täsmennettiin Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit -julkaisussa ollutta tietoa, joka koski Hauhon Torvoilassa olevan Ylhäisen kolmirunkoisen männyn rauhoitusta. Julkaisussa oli väärä kuva kohteesta, sillä rauhoitettu mänty on jonkin matkaa rakennuksista itäkoilliseen.
Rengon päiväkodin vanhaa kuusta esitettiin vuonna 2016 luonnonmuistomerkiksi, mutta esitys hylättiin. Tästä huolimatta vanha kuusi voi olla monelle paikalliselle asukkaalle tärkeä maamerkki.
Lue myös:
Uhanalaiset kovakuoriaiset saavat suojelualueen Evon Tuohikarpionharjulle
Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.