Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) mukaan kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.
Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa piti ottaa reilu askel kohti kalavesien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ja hoitoa. Erityistä huomiota lain hengen mukaan tulee kiinnittää siihen, että parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus sekä suojelu.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua on SVK:n mukaan leimannut vanhoissa totutuissa tavoissa pysyminen, vaikka muun muassa kalastuslupien saatavuudessa, uhanalaisten kalakantojen tilassa, istutustoiminnassa ja kalastuksensäätelyssä olisi tarvetta suurille uudistuksille.
– Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu, mikä uhkaa niin vielä elinvoimaisten kuin uhanalaistenkin kalakantojen tuottokykyä. Kalastuksen kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmissa painottuneet kaupallisen kalastuksen tarpeiden huomioon ottamiseen. Sen sijaan vapaa-ajankalastajien tarpeita on käsitelty vain pintapuolisesti, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautanen järjestön tiedotteessa.
Rautanen muistuttaa, että vapaa-ajankalastajien pitkäaikaisena toiveena on ollut vetovoimaisten järvikohteiden kehittäminen, mutta merkittäviä vapakalastuksen ehdoin kehitettäviä kohteita ei ole vieläkään saatu luotua.
Hyviäkin kehitysaskeleita on otettu
Vapaa-ajankalastajien mukaan vaatimattomasta yleistilanteesta huolimatta on myös tapahtunut positiivista kehitystä. Yksi esimerkki on Kanta-Hämeestä.
– Kanta-Hämeessä vahvojen kuhavesien alueella on tehty runsaasti kuhan kasvuselvityksiä, ja niiden mukaan on ohjattu pyyntimittaa sekä solmuvälisäätelyä. Nopeasti kasvavissa kuhakannoissa lakisääteistä 42 sentin alamittaa on korotettu 45 senttiin tai jopa 50 senttiin yhdessä asianmukaisen verkon solmuvälin kanssa. Lisäksi suosituksena on asetettu ylämittoja kuhalle ja hauelle, kertoo kalatalousasiantuntija Janne Rautanen tiedotteessa.
Myös Pohjanmaan rannikolla on tunnistettu suurten petokalayksilöiden arvo suvun jatkajina. Esimerkiksi Merenkurkun kalatalousalueella suositellaan vapautettavaksi yli yhden kilon painoiset ahvenet ja yli 80 senttiä pitkät hauet. Myös Kuortaneenjärvelle on petokaloille tulossa ylämittoja.
Rautanen kertoo, että taimenen alamitan korottaminen 60 senttiin esimerkiksi Heinolan kalatalousalueella palauttaa mielekkyyttä istutettujen lohikalojen kalastukseen ja luo pienen mahdollisuuden luonnonkantojen elpymiselle.
– Vantaanjoen kalatalousalueella toimenpiteet vaelluskalojen ja muiden petokalojen luontaisen lisääntymisen kehittämiseksi ansaitsevat kiitoksen.
Saimaaseen kuuluvalla Puruvedellä huomiota on kiinnitetty veden laatuun, vesiensuojelutoimiin sekä harjuksen heikkoon tilanteeseen. Myös yhtenäislupajärjestelmän kehittäminen ottamalla sukelluskalastajat huomioon Puruveden lupajärjestelmässä on hieno uudistus.
Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.