Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksesta Itä-Suomen yliopisto ei tee mitään korkeakoulu- ja tiedeyhteistyötä venäläisten organisaatioiden kanssa. Samoin toimivat muutkin yliopistot.
Karjalan kielen opetuksessa Itä-Suomen yliopisto on keskeyttänyt tutkimusyhteistyön ja vierailijaluennot Petroskoin yliopiston kanssa. Uusia hankkeita rajan yli ei käynnistetä toistaiseksi.
Myöskään avoimessa yliopistossa ei voi opiskella etäkursseilla karjalan kieltä Venäjältä käsin, koska tietoliikenneyhteydet itänaapurista yliopiston järjestelmiin on suljettu.
"Pieni vähemmistökansa joutuu sijaiskärsijäksi"
Karjalan kielen professorinakin toiminut Helka Riionheimo pitää tilannetta huolestuttavana vähemmistökielelle, joka on uhanalainen molemmin puolin rajaa eikä kieliaktiiveja ja asiantuntijoita ole paljon.
– Karjalan kieltä puhutaan kahdessa maassa ja perinteisesti on tehty paljon yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Kun yhteistyö on muuttunut mahdottomaksi, kyllä se vaikuttaa työntekijöiden ja opiskelijoidenkin mielialaan, Riionheimo kertoo.
Häntä harmittaa karjalaisten osa Venäjän valtapolitiikan keskellä.
– Pieni vähemmistökansa joutuu sijaiskärsijäksi asiassa, johon he itse eivät ole syypäitä. Karjalan kielen näkymät ovat erittäin heikot ja kun kieliyhteisö lyödään hajalle, tämä on jälleen uusi isku karjalaiseen yhteisöön, joka on kokenut historiassa iskuja monta kertaa aiemminkin, Riionheimo suree.
Professorin mukaan yliopistolla keskitytään nyt omaan työhön.
– Yritetään pitää positiivista mielialaa yllä ja toivoa, että tulee vielä aika, jolloin voidaan palata yhteistyöhön, Riionheimo sanoo.
Hänen mukaansa kollegoilla itärajan takana on ristiriitaiset ja ahdistuneet tunnelmat Venäjän sotatoimien vuoksi.
– Venäjän poliittinen tilanne on nopeasti ajautunut sellaiseksi, että se on erilaisille vähemmistöille entistä haastavampi. Heillä on aika vaikeaa tällä hetkellä, Riionheimo kertoo.
Rehtori uskoo karjalan kielen tarpeellisuuteen tulevaisuudessa
Karjalan kieltä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa vain sivuaineena. Monilla karjalan valinneilla opiskelijoilla on pääaineena suomi.
Viime syksystä lähtien karjalan kursseille on voinut osallistua myös avoimen yliopiston kautta. Professori Helka Riionheimon mukaan kiinnostus on ollut ennätyksellistä ja opiskelijoita on ollut useita kymmeniä, mikä on moninkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.
Akateeminen rehtori Tapio Määttä on optimistinen kielen tulevaisuuden suhteen, vaikka tilanne nyt on ikävä.
– Karjalan kieli on Itä-Suomen yliopistolle kansallinen erityistehtävä yliopistokentässä ja meille hyvin tärkeä asia myös tulevaisuudessa. Uskon, että karjalan kielen elvytykselle ja kielen ja kulttuurin osaamiselle on tulevaisuudessa tarvetta samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä, Määttä arvioi.
Lue tämä juttu myös karjalaksi: