Parisenkymmentä henkeä kuuntelee kahta oksasaksin varustautunutta puhujaa salolaisen metsän reunamalla. Edessä aukeaa joulukuusiviljelmä, eripituista kuusta parin metrin välein siisteissä riveissä.
Metsäkeskuksen Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hankkeen järjestämällä retkellä on tarkoitus tutustua joulukuusen kasvatukseen, kenties jopa käännyttää muutama kävijä joulupuualalle. Tämä tulisi tarpeeseen.
– Joulukuusenkasvattajia tarvittaisiin lisää. Vanhoilla kasvattajilla alkaa tulla ikä vastaan ja markkinoilla olisi tilaa kotimaisille joulukuusille, kertoo Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska.
Monelle suomalaiselle joulukuusten myyminen kylmillä parkkipaikoilla on tuttua nuoruuden taskurahatyötä. Kyse ei kuitenkaan kokonaisuutena ole taskurahasta: Joulupuuseuran varapuheenjohtaja Jussi Somerpalo arvioi, että vuosittain joulukuusia ostetaan noin 30 miljoonalla eurolla.
Joulupuuseura on joulukuusen kasvattajien valtakunnallinen yhdistys, jossa on noin 200 jäsentä. Somerpalo arvioi Suomessa olevan yhteensä yli neljäsataa joulukuusenkasvattajaa.
Suurimmalle osalle joulupuut ovat sivutoimi, esimerkiksi muun metsänviljelyn ohessa pyörivä projekti. Ammatikseen joulukuusta kasvattavia Suomessa on Somerpalon mukaan kymmenisen henkeä.
Hän on itse metsäinsinööri, joka on tehnyt metsäalan töitä pitkään. Joulukuusien kasvattamista sivutoimena on takana parisenkymmentä vuotta. Somerpalon tapaiselle innokkaalle metsäihmisille joulukuuset ovat yhtä lailla sivutulo, mutta myös harrastus.
Siinä missä metsänhoidossa hoidetaan yhtä aluetta kerrallaan, joulukuusen kasvattamisessa hoidetaan yhtä puuta kerrallaan.
– Oman viljelmän puut tunnistaa melkein ulkonäöltä, niistä tulee miltei kavereita, Somerpalo naurahtaa.
Yksittäisen kuusen hoitamiseen on syynsä: idea on saada kuusen oksia leikkaamalla puun muodosta ja tiheydestä mahdollisimman kaunis. Mitä idyllisempi joulukuusi kartiomuotoon trimmailemalla syntyy, sitä todennäköisemmin se ostetaan olohuonetta koristamaan.
Kaunis joulukuusi on pitkäjänteisen työn tulosta
Joulukuusille sopivin alue on peltomainen, vesitaloudeltaan eli ojituksiltaan hyvä, loivasti viettävä rinne.
– Tärkeää on myös hyvät tieliikenneyhteydet ja sijainti lähellä viljelijää. Alueelle pitäisi päästä omalla autolla aina kun tarvitsee, puheenjohtaja Juha Ruuska kertoo.
Yleisin viljeltävä lajike on metsäkuusi, mutta viljelmiltä löytyy myös esimerkiksi serbiankuusta ja okakuusta. Taimien istutus tapahtuu usein toukokuussa. Kesän aikana kannattaa siistiä heinät pois kuusten juurelta, jotta aluskasvillisuus ei pääse taivuttamaan niitä rumaan muotoon tai kasvata niitä yksipuolisiksi.
Kuusia pitää alkaa trimmailla niiden ollessa yli metrin pituisia. Oksasaksia pitää käyttää useamman kerran vuodessa, ja jo pienelläkin viljelmällä tähän voi mennä aikaa. Nopea napsuttelu kartiomaiseen muotoon, ja siirtyminen seuraavaan kuuseen. Muuten touhussa menee ikuisuus, Joulupuuseurassa tiedetään.
Kuusella menee kymmenisen vuotta kasvaa parimetriseksi, jolleivät tuholaiset, taudit tai huonot kelit tee sille tepposia. Kun hyvä 2–3 metrin pituus on saavutettu, kuuset kerätään noin kuukausi ennen joulua. Sen jälkeen edessä on jäisten puiden sulatusta, kuusen kastelua ja lopputrimmailulla myyntiin valmistelu.
– Osaa myy itse, osa myy jälleenmyyjille. Hommat hoidetaan niin, että joulun päivät saa olla rauhassa, puheenjohtaja Juha Ruuska kertoo.
Suomalaiset suosivat kotimaista joulukuusta
Vuosittain kotimaisen joulukuusen ostaa noin miljoona suomalaista kotitaloutta. Noin 150 000 puuta ostetaan ulkomailta tuotuna, näistä suurin osa tulee Tanskasta, joka on joulupuualan suurmaa. 300 000 hankkii kuusen omasta metsästä.
Toreilla ja kauppojen parkkipaikoilla on joulupuukasvattajien aika tehdä tiliä.
– Monelle tässä on kyse kiinnostuksesta kuusien kasvattamiseen, mutta totta kai talous on tärkeää, koska aikaa kuluu ja pelkästään jo varusteet maksavat varapuheenjohtaja Somerpalo sanoo.
Joulupuukaupan paras alue on Etelä-Suomessa, jossa kuusesta saa noin 30–50 euroa. Taimi maksaa noin 50 senttiä, eli kate on sinänsä erinomainen. Hävikkiä kuitenkin tulee, ja tärkeä taito on osata arvioida myytävien kuusten määrä. Suurin osa myyjistä myy alle sadasta viiteensataan joulukuusta vuodessa.
– Minulle kuusien myynti tuo mukavan lisän joulunviettoon, vähän saa kuusen alle paketteja, Somerpalo kertoo.
Salon metsikössä työkalut on esitelty ja leikkausnäytökset pidetty. Joulupuuporukka alkaa siirtyä kahvitarjoilun pariin. Turkulainen Kari Kuikka on ollut jo pitkään kiinnostunut joulukuusten kasvatuksesta, ja saapui nyt tutkimaan toimintaa tarkemmin.
– Kymmenkunta vuotta sitten ostin kirjan tästä kasvatushommasta. Muutama pieni metsäpalsta on, joissa tämä voisi olla kiva harrastus pienessä mittakaavassa.
Kuikkaa kiinnostaa erityisesti joulupuun inflaatiosuoja. Kuikka uskoo, että siinä missä muun puutavaran arvo vaihtelee, olisi pienimuotoisella joulukuusten kasvattelulla ennustettava taloudellinen tulevaisuus.
– Jos ostaisi pari laatikkoa kuusentaimia ja kokeilisi, laittaisi mummon vanhalle peltomaalle. Siinä olisi metsässä oleskelua, eikä rahakaan pahitteeksi ole, Kuikka mietiskelee.
Vaikka puhe on pienimuotoisesta, Kuikka kuitenkin tunnistaa harrastuksen riskit. Kuten Joulupuuseuran Ruuska ja Somerpalo varoittivat esittelypuheiden aikana, joulukuusen neulasen pistos voi viedä mukanaan.
Lue myös:
Millainen joulukuusi on ilmastoystävällisin? Tässä kuusi vaihtoehtoa kuusen hankintaan