Mellilän Hirsityön toimitusjohtaja Tomi Erlund kertoo, että tapaninpäivän jälkeen heille on tehty noin parisataa tilausta myrskypuiden työstöstä.
- Metsäyhtiöt maksavat huonosti tukeista, ja moni on vuosia suunnitellut hirsimökkiä tai -saunaa. Nyt kun myrsky kaatoi metsää, kannattaa tehdä hirsimökki omista puista.
Erlundin laskelmien mukaan tällä tavalla voi säästää paljon valmiin hirsimökin hinnasta.
- Puun myynnistä joutuu maksamaan veroa ja arvonlisäveroa. Sitten jos ostaa valmiin hirsimökin on siinäkin arvonlisävero. Ei kannata myydä puuta ja ostaa sitä takaisin mökin muodossa, Erlund selvittää laskutapaansa.
Kehikko ja saunamökki
Metsänomistajien liiton arvion mukaan myrsky kaatoi puuta Länsi-Suomessa miljoona kuutiometriä. Viime viikolla kerrottiinkin, että joulukuisen Tapani-myrskyn kaatamat tukkipuut ovat tukahduttaneet puukaupan lounaisessa Suomessa.
Valtaosa sahoista ja suurista metsäyhtiöistä on asettanut puukaupalle ostokiellon, koska tarjolla on enemmän puuta kuin ne kykenevät talven aikana käyttämään.
Saman on huomannut Loimaan Pappisissa asuva maanviljelijä Timo Ala-Kleme.
- Puun myynnistä saa niin huonon hinnan, että kannatta keksiä jotain muuta.
Hän aikookin laittaa osan myrskypuistaan hirsikehikoksi Mellilän Hirsityössä. Tämä tosin tarkoittaa, ettei hän saa mitään myyntituloa tukkipuusta, vaan joutuu maksamaan Hirsityölle työstöstä.
Tämän lisäksi puiden kaataminen, sahaaminen ja kehikon pystyttäminen kuuluu hänen töihinsä.
- Jos on käyttöä tälläiselle kehikolle, niin nyt on hyvä tilaisuus sille. Jos kehikon pystyy vielä itse myymään, saa siitä paremman hinnan kuin pelkästä puun myynnistä, Ala-Kleme laskee.
Jalansija kotimarkkinoille
Myrskypuiden käsittely on Mellilän Hirsityölle myös tapa ottaa isompi jalansija kotimaan markkinoilla. Vuonna 1978 perustetun perheyrityksen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin esimerkiksi Saksaan ja Iso-Britanniaan.
- Olemme tehneet sairaaloita, kouluja ja muun muassa nunnaluostarin Belgiaan.
Erlund näkee hirsirakentamisen mahdollisuuden koulurakennusten puolella. Hyvin tehty, hengittävällä seinäratkaisulla varustettu hirsirakennus olisi hänestä ratkaisu homeongelmaan.
Eläinvajasta ihmisasunnoksi
Hirsityö työllistää tarpeen mukaan viidestätoista kolmeenkymmeneen työntekijään. Osa on paikallisia maanviljelijöitä, jotka tekevät osan vuotta heillä töitä.
Kolmenkymmenen vuoden aikana Erlund kertoo nähneensä monenlaista hirsirakentamisen alalla.
- Muistan kuinka teimme ensimmäisiä hirsitaloja Saksaan. Siellä ostajat eivät meinanneet saada rakennuslupaa, koska Saksassa ajateltiin hirsitalon soveltuvan vain eläinsuojaksi. Nykyään kaikki trendilehdet kirjoittavat hirsitaloista, eli tilanne on kääntynyt päälaelleen.