Pohjois-Karjalan Marjanviljelypiiri mainitsee palkintoperusteluissaan että, luomutuotanto vaatii rautaista ammattitaitoa sekä tuotannossa että markkinoinnissa. Jari Sallinen on luottanut alusta lähtien luomuun, ja nyt puhtaan tuotannon tulevaisuus näyttää yhä valoisammalta.
Marjanviljelypiirin johtokunta haluaa valinnallaan osoittaa erityistä arvostusta Jari Salliselle sitkeästä luomutuotannon eteen tehdystä työstä.
Sallisen tilan pinta-ala on 50 hehtaaria, josta peltoa on 14 hehtaaria. Marjanviljelyyn sopivaa kivennäismaata on 8 hehtaaria.
Mansikan viljelyala on kaksi hehtaaria. Tilalla on myös puna- ja mustaherukkaa. Marjojen lisäksi Salokyläntien varressa sijaitsevalla tilalla tuotetaan juureksia ja perunaa. Isäntää työllistävät myös mehiläistarhaus ja metsätalous eri muodoissaan.
Sallinen istutti ensimmäiset mansikantaimet vuonna 1987. Luomuun siirtyminen 1990-luvun alussa oli helppo ratkaisu.
- Mie en oo ikinä tykänny kasvinsuojeluaineiden kanssa toimimisesta. Siihen aikaan oli menossa myös ensimmäinen luomuboomi. Kolmas syy oli se, että valtio rupes tekemään luomusopimuksia, Sallinen kertoo.
Sallisen mukaan luomuviljelijän työ ja arki ei ole muita kummempaa. Käytössä ovat biologiset torjuntamenetelmät.
- Mansikkapunkkia on torjuttu petopunkkiloilla kymmenen vuoden ajan. Harmaahometta on pystytty muutaman vuoden ajan torjumaan mehiläisten levittämällä sienivalmisteella. Ja rikkakasvustohan hoidetaan ennen viljelmän perustamista vanhalla kunnon kesannoinnilla, vuoden marjatilallinen sanoo.
Pohjois-Karjalassa on noin 100 mansikanviljelijää. Viljelyala on noussut noin 250 hehtaariin.
Mansikan säilöntäkausi käynnistyy 5. heinäkuuta. Maakunnan eteläosissa satohuippu saavutetaan jo heinäkuun toisena viikonloppuna. Pohjoisessa sato kypsyy noin viikon myöhemmässä.
Parhaimmillaan Pohjois-Karjalan mansikkasato on noin miljoona kiloa.