Valokuvaaja Ina Liljeqvist tallensi Oulua kamerallaan 1860-luvulta alkaen. Sata vuotta myöhemmin Eeli Aalto kuvausryhmineen meni samoille paikoille ja hankkiutui samoihin kuvakulmiin kuin Liljeqvist aikanaan. Dokumentissa 36 000 päivää Oulussa nähdään miten sata vuotta vaikuttaa kaupunkikuvaan.
Eeli Aalto kuvasi dokumenteissaan usein Oulua. Hän käsitteli niin lapsuutensa Kirkkokatua, jonka varrelta avautui maailma pohjoispohjanmaalaiseen kulttuuriin ja sivistykseen kuin paikallisia taiteilijoitakin. Näyttelipä Oulu hänen dokumentissaan urbanisaation kehitystäkin.
Aalto oli myös ainoa, joka katsoi Jumalan teatterin esityksen loppuun asti Oulussa vuonna 1987.
Vuonna 1965 tuli Oulusta Suomen pinta-alaltaan suurin kaupunki, kun Oulujoen kunnan osia ja Pateniemi Haukiputaasta liitettiin kaupunkiin. Reportaasissa edeltävältä vuodelta perehdytään kaupungin taloudelliseen, maantieteelliseen ja kulttuuriseen tilaan.
Maailmanloppu alkoi Oulusta
Samoihin aikoihin Oulussa odoteltiin myös maailmanloppua. Heinoslainen herätysliike saarnasi yhteispohjoismaisen pelastuksen puolesta. Liike sai alkunsa, kun Laila Heinonen sai vuonna 1960 ilmoituksen: ellei kahden vuoden kuluessa löytyi 800 000 käännynnäistä, Jumala antaisi tämän kansan ”vihollisen käsiin”.
Kesällä 1967 nuoriso osoitti mieltä Oulun kaduilla herätysliikettä vastaan. Oulun nuoriso nousi otsikoihin myös elokuussa 1990 mellakoimalla ilman mitään näkyvää syytä. Kesäloman viimeinen viikonloppu sai ikävän käänteen, kun tuhatkunta nuorta alkoi rikkoa ikkunoita ja riehua kaupungin keskustassa. Juttu sai median liikkeelle ja seuraavana viikonloppuna kadut täyttivätkin toimittajat.
1990-luvun alussa Oulun yöelämä oli muutenkin tapetilla. Jouni Lanamäen ravintoloissa tarjoilijat olivat yläosattomissa eikä ulkomaalaisten kannattanut edes yrittää sisään. Lanamäki oli myös kokoomuksen ääniharava kuntavaaleissa, joissa hän kampanjoi avoimen ulkomaalaisvastaisesti. Hän itse kielsi olevansa rasisti, koska hänen ravintolassaan topless-karaokea veti jamaikalainen nainen.
Raskasta musiikkia ja Gorba-huumaa
Oululainen musiikkikulttuuri on tunnetusti raskasta ja tummaa. Ajoittain se voi olla myös omituista, tylsää ei ikinä. Radiopuhelimet, Huutajat ja Sentenced kuvastavat kaupungista kasvavan musiikin kirjoa, unohtamatta tietysti Leevi Madetojaa.
Harvoin maailmanjohtajia on Oulussa nähty, mutta vuonna 1989 Oulun valtasi Gorba-huuma. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov vieraili kaupungissa vaimonsa Raisa Gorbatšovan kanssa. Matkallaan heitä kiinnosti erityisesti teknologia ja yliopistolla Gorbatšov viettikin leppoisan kahvihetken tekniikan ylioppilaiden kanssa.
Juhana Säilynoja / Elävä arkisto