Suomen saamelaisnuoret ry järjesti tänään perjantaina Helsingin keskustassa _Čáhppes ráidu (Musta raito) goes to Arkadianmäki _-mielenosoituksen.
Kulkueen tavoitteena oli protestoida tapaa, jolla Suomen eduskunta on käsitellyt saamelaislakihankkeita. SSN:n puheenjohtaja on tyytyväinen päivään.
– Voi katsoa itseään peilistä ja miettiä, että on edes yrittänyt, sanoo puheenjohtaja Anne-Maria Magga.
Kansainvälisen alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifiointia on suunniteltu Suomessa jo 25 vuotta ja ratifioiminen kuului myös tämän hallituksen hallitusohjelmaan. Prosessin alussa kansanedustajat tukivat ILO-sopimusta, mutta nyt monet puolueet ja ovat kääntymässä sopimusta vastaan.
Sen vuoksi Maggan päällimmäisenä ajatuksena on pettymys.
– Kyllä tässä monet ajatukset ovat ehtineet pyöriä päässä; päällimmäisenä pettymys siihen, miten viime päivät ovat edenneet. Aluksi tuntui, että kansanedustajat tukisivat ILO:a, mutta nyt on kuulunut, että monet puolueet ovat kääntymässä itseasiassa sitä vastaan. Tietenkin olen pettynyt.
Mustan raidon vaatteet kuvaavat saamelaisnuorten tulevaisuutta
Niin kutsuttuun mustaan raitoon osallistui kymmenkunta nuorta. Kolmella nuorella oli päällään nurinpäin käännetyt saamenpuvut ja lopuilla mustista jätesäkeistä tehdyt saamenpuvun tapaiset asut. Säkkeihin pukeutuneiden nuorten kasvot oli maalattu valkoisella ja silmät mustalla maalilla. He taluttivat saamenpukuisia köydestä tehdyillä kaulapannoilla.
Asuilla on Maggan mukaan symbolinen merkitys.
– Tavoitteena on nostaa esille, miten saamelaisille käy, jos lakiasiat eivät etene. Me katoamme täältä.
Mustaan raitoon osallistui myös noin 70 muuta tukijaa.